Miten valmentajat saadaan pysymään?

Mentoroinnilla tarkoitetaan mentorin ja aktorin välistä luottamuksellista vuorovaikutussuhdetta, jossa aktiivisen kuuntelun, tarkkailun ja osallistumisen keinoin pyritään auttamaan aktoria (valmentajaa) saavuttamaan päämääriään valmennustehtävässä ja henkilökohtaisessa elämässä. Myös mentori oppii uutta vuorovaikutteisen prosessin aikana.

Sisällöllisesti mentoritoiminta jaetaan kahteen osaan: valmennuksessa kehittyminen ja elämäntilanteen helpottaminen. Valmennuksessa kehittymisellä tarkoitetaan valmentajan osaamisen kehittymistä. Valmentaja saa uusia näkökulmia toimintaympäristönsä kehittämiseen, urheilijoidensa valmennukseen sekä valmiuksia vertaisverkon luomiseen. Elämäntilanteen helpottamisella haetaan valmentajan henkilökohtaisten resurssien lisäämistä mentoroinnin keinoin. Valmentaja voi paremmin, kun hän oppii jäsentämään ajankäyttöään ja arkensa tärkeysjärjestyksiä.

Mentori on luotettavana neuvonantaja, haastaja ja kannustaja. Mentori voi olla pitkän kokemuksen omaava henkilö, joka on kiinnostunut tukemaan ja auttamaan valmentajia kehittymään. Mentori voi olla myös henkilö, joka osaa tukea valmentajana toimimiseen liittyviä seikkoja ja auttaa esimerkiksi löytämään oman valmennusfilosofian. Mentoroinnissa ei ole kyse siitä, että kerrotaan mitä kehitetään ja miten kehitytään, vaan ohjataan mentoroitavaa löytämään omia ratkaisujaan. Mentoroinnissa käytettävä lähestymistapa ja annetun tuen taso riippuu ohjattavasta henkilöstä. Useimmiten mentorointi on prosessi, joka kestää pidemmän aikaa. Mentorointia voi tehdä kahdenvälisesti tai ryhmämentoroinnin keinoin.

Valmentaa kuin nainen -hankkeessa on järjestetty sekä monilajisia että lajikohtaisia mentorointiryhmiä.

"Erityisesti sain mentoroinnista vertaistukea. Kävimme asioita melko syvällisesti läpi. Esimerkiksi pohdimme valmentajuuttani, sitä millainen valmentaja haluan olla, mitkä ovat tärkeitä arvojani ja miten ne näkyvät valmennuksessani, ja sitä, miten rakennan valmentajaminääni." (salibandyvalmentaja)

Ryhmä oli sopivan pieni ja oli hyvä, että ryhmässä oli muita kuin oman lajin edustajia. Tunnelma kokoontumissa oli avoin ja rehellinen ja saimme käsiteltyä valmennuksen kipukohtia monesta eri näkökulmasta. (palaute monilajisesta mentorointiryhmästä)

Kamppailulalajien hankekautena kerätyistä palautteissa korostui tyytyväisyys mentorin osaamiseen, avoimuuteen ja tukeen. Prosessinomaisuus yhdistettynä mahdollisuuteen käydä itselleen tärkeitä asioita läpi koettiin tärkeäksi. Kaikki osallistujat suosittelisivat mentorointiprosessia muille valmentajille.

Yksi merkittävä tekijä jatkaa valmentajana on hyvä tukiverkosto. Se mahdollistaa tuen saamisen joko kahden kesken tai ryhmänä. Kasvokkain tapahtuvat verkostoitumistapahtumat ovat korvaamattomia luotaessa uusia tuttavuuksia. Vain naisista kootut ryhmät ovat hyviä tukemaan päätöksessä ryhtyä valmentajiksi ja saada vahvistusta omasta osaamisestaan keskustelujen kautta. Valmentavien naisten määrän lisääntyessä on tärkeää luoda tapaamisia, joissa eri taustoista tulevat valmentajat kohtaavat. 

Monimuotoisempi valmentajakunta edesauttaa erilaisten valmentajien ja valmentamisen tapojen tunnustamista. Monimuotoisuus edistää erilaisten kokemusten ja lähestymistapojen vaihtoa. Miesten ja naisten tasa-arvoinen edustus valmentajaverkostotapahtumissa edistää ja tuo näkyväksi naisia valmentajina. 

Valmentaa kuin nainen -hankkeessa on järjestetty hankkeeseen osallistuvien lajien naisille paljon erilaisia verkostotapaamisia. Näitä ovat olleet muun muassa lajitapaamiset, alueelliset tapaamiset, seuraillat ja huippuvalmentajatapaamiset. Tapaamiset ovat suunnattu naisille, mutta miesten osallistumistakaan ei ole rajattu pois lukuun ottamatta huippuvalmentajatapaamisia, jotka ovat olleet kutsutilaisuuksia.

"Erityisesti uudet kontaktit ja verkostot ovat olleet arvokkaita. Huippuvalmentajien tarinoista tuli sellainen fiilis, että kaikki on mahdollista, jos vaan tekee töitä sen eteen. Oma motivaatio kasvoi." (salibandyvalmentaja)

"Suurin anti on ollut verkostoituminen muiden valmentajien kanssa. Olen saanut paljon ajattelemisen aihetta. Ja kun tutustuu ihmisiin, se madaltaa kynnystä yhteistyöhön." (ringettevalmentaja)

Valmentaminen nähdään liian usein joko/tai -ajatteluna. Kun seuraan luodaan vastavuoroinen ilmapiiri, jossa tehdään palveluksia ja vastapalveluksia toisille, on valmentajia helpompi saada mukaan toimintaan. Joustavat käytännöt eri elämäntilanteissa voivat estää valmentamisen lopettamisen kokonaan. Haastavissa elämäntilanteissa valmennustehtäviä voi vähentää tai valmentamisesta voi pitää taukoa. Kaikki ihmiset kokevat muutoksia läpi elämänsä. Joitain niistä voi tapahtua vain naisille tai joillakin niistä voi olla naisiin suurempi vaikutus kuin miehiin. Nämä elämänmuutokset ovat monimuotoisia ja ne voivat vaikuttaa naisten mahdollisuuksiin osallistua valmennukseen. 

Organisaation tulisi olla tietoinen näistä muutoksista ja suunnitella, miten naisia voidaan tukea pysymään valmentajina ja miten heitä voidaan tukea valmentajuudessa paluun jälkeen. Voi olla, että elämänmuutos näkyy negatiivisella tavalla myöhästelynä tai suunnittelemattomuutena. Tällaisissa tilanteissa valmentajan kanssa tulisi käydä keskusteluja empaattisesti ja tuomitsemattomalla otteella. 

Valmentajan tukeminen vaikean elämäntilanteen ensi vaiheessa on olennaista. Luomalla toimintatavat valmentajien elämänmuutosten tukemiseen näytetään, että heidän asemaansa organisaatiossasi arvostetaan. Valmentaja voi myös olla etänä apuna harjoitusten suunnittelemisessa ja toimia mentorin roolissa muille valmentajille, jos esimerkiksi aikaisemmin apuvalmentajana olleet ottavat isompaa roolia valmennuksessa. Valmentaja voi keskittyä tekniikka- tai fysiikkavalmennukseen tai leirien suunnitteluun, jos sitoutuminen viikottaisiin säännöllisiin harjoituksiin ei ole juuri nyt mahdollista.

1.  Kannusta naisia hankkimaan itselleen mentori tai osallistumaan mentorointiohjelmiin tai -ryhmiin.

Valmentaa kuin nainen -hanke on järjestänyt hankelajeja koskevia mentorointiryhmiä. Mahdollisesti lajiliitolla tai liikunnan aluejärjestöllä on tarjolla mentorointiohjelmia. Mentori voi olla myös joku seuran valmentajista tai valmennusvastaavista.

2. Kouluta seuraasi mentoreita.

Mentorillakin on hyvä olla rooliin liittyvää osaamista. Suomen Valmentajien järjestämä mentorikoulutus on tarkoitettu mentoritoiminnasta kiinnostuneille valmentajille ja valmennusvastaaville. Koulutus on kestoltaan 20h ja sen käytyä voi järjestää mentorointitoimintaa Suomen Valmentajien kouluttamana mentorina. Koulutus antaa runsaasti eväitä siihen, miten voi mentorina auttaa toista valmentajaa oppimaan, oivaltamaan ja kehittymään valmennuksessaan. Lue lisää mentorikoulutuksesta

3.  Kannusta valmentajia verkostoitumaan.  

Onko olemassa paikallisia, kansallisia tai kansainvälisiä verkostoja tai ryhmiä, joihin seura voisi kannustaa naisia liittymään? Osalla lajeista on lajiyhdistyksiä tai -kerhoja, jotka tarjoavat verkostoitoitumisen mahdollisuuksia. Verkostoitumista tukevat myös työpajat, seminaarit ja teemakoulutukset.

4.  Luokaa seuraan toimintatapa, jossa valmennustehtävissä joustetaan elämäntilanteiden muuttuessa. 

Kirjatkaa seuran valmennuksen linjaukseen keinoja, joiden avulla tauolta palaaminen on helppoa.  

On tärkeää, että seurassa on olemassa selkeät käytänteet siitä, keneen valmentajat voivat olla yhteydessä, mikäli heille tulee haasteellisia aikoja elämässään. Jos jo etukäteen on tiedossa, että seurassa on matala kynnys lähestyä valmennuksen johtajaa, ei haastavat tilanteet pääse kriisiksi saakka vaan ne voidaan sovitella etukäteen. Joustavat käytännöt mahdollistavat taukojen pitämisen ja sallivan ilmapiirin, ja valmentaja tietää olevansa tervetullut tauon jälkeen.  

5. Tehkää tyytyväisyyskysely valmentajille.

Säännöllisesti toteutettavien palautekyselyiden avulla seura saa tietoa siitä, miten organisaatio toimii valmentajien näkökulmasta ja valmentajat pääsevät vaikuttamaan seuran toimintaan. Katso yksi malli tyytyväisyyskyselystä