Valmennuskulttuurissa, urheilukulttuurissa, liikuntakulttuurissa, seurakulttuurissa tai perhekulttuurissa on käsittääkseni kyse tiedoista, taidoista, tavoista, arvoista ja vaikka normeista, joihin yhteisöt nojaavat tai joiden varaan yhteisöt rakentuvat. Kulttuuri kuitenkin muuttuu ja sitä voidaan muuttaa. Moni asia on jo tullut toisenlaiseksi kuin se oli aikaisemmin ja tämä muutos jatkuu. Tämä näkyy myös käsityksessä ja odotuksessa hyvästä valmennustoiminnasta.
Itse näen, että viimeaikainen kulttuurin muutos on itseasiassa ihmisten muuttumista – myös käsitysten ja ymmärryksen muuttumista. Olemme ehkä tietoisempia, vaikka arvoista, eettisistä periaatteista ja käsityksemme hyvästä tavasta toimia on voinut muuttua - kehittynyt. Samalla myös käsityksemme sekä odotuksemme hyvästä valmennuksesta on voinut muuttua.
Meidän urheilulla on tavoitteena vauhdittaa suomalaisen valmennuskulttuurin muutosta. Muutoksen myötä urheilutoiminnasta tulee laadukkaampaa, turvallisempaa ja houkuttelevampaa. Kulttuurin muutokseen voidaan vaikuttaa, meistä ihan jokainen. Voimme itse olla muuttamassa tapaa, jolla puhumme ja käyttäydymme. Voimme olla muuttamassa ja puuttumassa kiusaamiseen tai epäasialliseen käyttäytymiseen. Voimme rakentaa entistä parempaa urheilua.
Meillä on myös paikka luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomessa valmennetaan. Meille SAVALin toimistolle on tullut yhteydenottoja, joissa esiin nousee muutamia käsitteitä, joita pyrin seuraavassa avaamaan.
Epäasiallinen käytös
Epäasiallinen käyttäytyminen tai kohtelu on terminä laaja. Epäasiallinen käytös ja -kohtelu on hyvien tapojen vastaista käyttäytymistä, joka voi olla myös lainvastaista. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan puuttumaan työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa epäasialliseen kohteluun. Työturvallisuuslain 28 §:n mukaan, jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Epäasiallisen käytöksen kokemus on myös osittain subjektiivinen kokemus.
Syrjintä
Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin toisia jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Kaikilla ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja syrjintä kielletään monissa kansallisissa laeissamme, yhdenvertaisuuslaissa ja rikoslaissa sekä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.
Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslaissa kielletään myös häirintä sekä ohje tai käsky syrjiä. Yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa sovelletaan laajasti. Lisäksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettu laki (tasa-arvolaki) kieltää sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän.
Kiusaaminen
Kiusaaminen ei ole virallisesti juridinen termi, häirintä ja epäasiallinen käyttäytyminen tai -kohtelu sen sijaan ovat termejä, joita käytetään lainsäädännössäkin. Kiusaamista voidaan pitää henkisenä väkivaltana. Kiusaaminen ilmenee toiseen henkilöön kohdistuvan verbaalisena, eleellisenä, henkisenä tai fyysisenä aggressiona. Kiusaamisen muodot vaihtelevat ja sitä voi olla myös vaikea tunnistaa. Kiusaaminen voi olla myös toistuvaa, pitkään jatkuvaa kielteistä kohtelua, loukkaamista, mitätöintiä tai sosiaalista eristämistä. Kiusatuksi tuleminen on aina subjektiivinen kokemus.
Kiusaaminen työpaikalla on koko työyhteisön ongelma, johon pitää ja voidaan puuttua. Tavoitteena pitää olla organisaatiokulttuuri, jossa kiusaamista ei hyväksytä eikä suvaita.
Häirintä
Häirintää on epäasiallinen kohtelu, josta voi olla vaaraa tai haittaa työntekijän terveydelle. Työlainsäädännössä ei ole yksiselitteistä häirinnän määritelmää, mutta yleisesti häirintä nähdään jatkuvana tai toistuvana, johonkuhun työyhteisön jäseneen kohdistuvana kielteisenä ja tarkoituksenmukaisena toimintana. Häirintä voi olla myös yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää. Yhdenvertaisuuslaissa häirintä määritellään käyttäytymisenä, jolla loukataan henkilön ihmisarvoa. Häirinnässä henkilö luo toista henkilöä halventavan, nöyryyttävän, uhkaavan, vihamielisen tai hyökkäävän ilmapiirin.
Sähköpostiviestein, ilmein, elein tai vaikka epäasiallisen materiaalin esiin laittamisella voidaan luoda yhdenvertaisuuslain mukaista häirintää. Tällainen toiminta voi olla myös työturvallisuuslaissa kiellettyä häirintää. Häirintä voi kohdistua myös henkilön sijaan ihmisryhmään.
Häirintä on yksi epäasiallisen kohtelun muoto mutta ei ainoa. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa toimimaan häirinnän poistamiseksi. Lisäksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaki asettavat työnantajalle tiettyjä velvoitteita.
Väärä ilmianto
Väärällä ilmiannolla tarkoitetaan viranomaiselle tehtyä ilmoitusta, jossa totuudenvastaisesti väitetään jonkun syyllistyneen rikokseen.
Oikeusturva
Suomessa oikeusturva määritellään perustuslaissa. Oikeusturva on subjektiivinen oikeus eikä se ole harkinnanvaraista. Oikeusturva on myös oikeutta saada asiansa käsitellyksi oikeudenmukaisesti.
Parempaa työelämään valmentajille!
Viime aikoina on myös tullut esiin selvemmin se, että myös valmentajia kiusataan ja häiritään. On myös tiedossa, että valmentajia kohtaan on tehty perättömiä ilmoituksia. Toivon, että meistä jokainen omalla toiminnallaan edistää urheilu- ja liikuntakulttuuria siihen suuntaan minkälaisena sen haluaa tulevaisuudessa nähdä.
Haluan korostaa, että myöskään me valmentajat emme saa käyttäytyä epäasiallisesti. Kukaan ei saisi käyttäytyä epäasiallisesti. Kiusantekoa ei voi hyväksyä.
SAVAL tekee työtä valmentajien etujen ja oikeuksien puolustamiseksi. Isona osana tätä työtä on valmentajien oikeusturvan takaaminen. SAVAL ei puolustele valmentajien virheellistä toimintaa tai hyväksy väärinkäytöksiä, oli valmentaja yhdistyksen jäsen tai ei. SAVAL auttaa jäseniään työlainsäädännön kysymyksissä sekä huolehtii jäsentensä oikeusturvan toteutumisesta, myös kiusaamisen tai koetun epäsiallisen käytöksen tilanteissa.
Raino Nieminen
Suomen ammattivalmentajat (SAVAL)
toiminnanjohtaja
