Matkan tarkoituksena oli tutustua kansainvälisen tason valmennuskeskusten toimintaan, saada näkemystä kansainvälisen vaatimustason valmennusolosuhteista ja -prosesseista sekä punnita kyseisten valmennuskeskusten sopivuutta suomalaisen yleisurheilun hyödyntämisessä.
Matkan esiintyjät
Saksa – Kölnin valmennuskeskus:
Dr. Wolfgang Ritzdorf, Kölnin yliopisto / tutkija ja valmentaja
Peter Jörg, Saksan yleisurheiluliitto DLV / Bundestrainer U18 & Sichtung
Matthias Ströher, Saksan yleisurheiluliitto DLV / Referent
Hollanti – Papendalin valmennuskeskus:
Keskuksen hallintohenkilöstö
Matkaraportti
Suomalaisryhmämme tutustui ensin Hollannin Papendalissa sijaitsevaan maan yleisurheilun kärkivalmennuskeskukseen (jossa toki muitakin lajeja harjoittelee). Papendal sijaitsee lyhyen ajomatkan päässä Amsterdamista rauhallisella maaseudulla. Keskus koostuu eri lajien nykyaikaisista harjoituspaikoista, liikuntatieteen sekä urheiluhallinnon ja -markkinoinnin koulutustiloista, suuresta hotellikompleksista sekä opiskelijoiden ja urheilijoiden asuntoloista. Kaikki tilat ja palvelut sijaitsevat tiiviisti lähellä toisiaan kampusmaisella alueella.
Juuri vieraillessamme keskuksen yleisurheilukenttä oli täysremontin loppusuoralla, ja sinne oli valmistumassa huippuolosuhteet laadukasta harjoittelua silmällä pitäen.
Yleisurheilu on keskuksen kärkilajeja, ja siellä tai sen läheisyydessä asuvat ja harjoittelevat maan kirkkaimmat yleisurheilutähdet Dafne Schippersin johdolla. Keskukseen on keskitetty maan paras valmennusosaaminen, jota on hankittu osin myös ulkomailta, sekä laadukkaat tukipalvelut kuten lääkärit, fysioterapeutit, hierojat, urheilupsykologit, jne. Kukin urheilija saa viikko- ja kuukausitasolla tietyn määrän tukipalveluja käyttöönsä riippuen omasta tasostaan ja kansainvälisestä menestyksestään. Terävimmän kärjen urheilijoille tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että palvelut ovat joustavasti päivittäin saatavilla. Harjoituspaikat on priorisoitu oman maan kärkiurheilijoiden käyttöön, mutta vierailijat voivat harjoitella keskuksessa mikäli tilaa on. Myös ravintopuoli on toteutettu huippu-urheilun vaatimalle tasolle: urheilijoiden ravintolassa työskentelevät osaavat kokit, jotka valmistavat tutkitun tiedon pohjalta ravintoarvoltaan parasta mahdollista ruokaa, ja jokainen urheilija pystyy helposti seuraamaan omien ruokailujensa laadukkuutta mm. helppojen teknisten sovellusten avulla. Myös terveelliset välipalat on annosteltu ja tehty valmiiksi ja niitä myydään erittäin huokeaan hintaan. Papendalissa korostui huippu-urheilun ilmapiiri, ja valmennuksen kokonaisvaltaisuus oli huomioitu kaikilla tasoilla viimeisintä yksityiskohtaa myöden.
Hollannin puolelta siirryimme Saksan puolelle Kölniin, jossa saimme tutustua paikalliseen yliopistokampuksella sijaitsevaan valmennuskeskukseen ja sen harjoitusolosuhteisiin tutkija ja valmentaja Wolfgang Ritzdorfin johdolla. Hän kertoi mittavasti keskuksen toiminnasta ja omasta työstään sekä saksalaisten että keskukseen muuttaneiden ulkomaalaisten korkeushyppääjien parissa, joista tapasimme Puerto Ricosta Saksaan tulleen mieshyppääjän, joka myös kertoi arjestaan keskuksessa.
Kölnin vierailumme päätteeksi Saksan yleisurheiluliiton valmennuksen johto esitteli Saksan maajoukkueohjelman ja sen toimintatavat. Esitys oli kattava ja mielenkiintoinen sekä herätti paljon keskustelua. Selväksi kävi, että sekä taloudelliset resurssit että muu yhteiskunnallinen tuki Saksassa yleisurheilulle (mm. urheilijoille suunnatut työpaikat valtion asevoimien ja poliisin palveluksessa) sekä muille lajeille on huomattavasti mittavampaa kuin meillä Suomessa. Maajoukkue on suuri, ja sillä on käytössään erittäin laadukas ja mittava osaaminen. Päivittäistasolla maajoukkueen käytössä on jatkuvasti kovan luokan valmennus-, tukipalvelu- ja tutkimus- sekä analyysikoneisto. Toiminta liiton valmennusryhmissä on hyvin maajoukkuevetoista, ja eri lajien kärkiryhmät harjoittelevat ja leireilevät paljon yhdessä. Liitto myös velvoittaa tukiurheilijoita yhteistoimintaan, mikä onkin ehto täydellisen taloudellisen ja muun maajoukkuetuen saamiseksi. Tällöin yhteistoiminnoista saadaan myös paras hyöty irti.
Suomalaiseen yleisurheiluun järjestelmistä on opittavaa etenkin yhdessä tekemisen kulttuurissa. Samoihin resursseihin emme varmasti nykyhetkessä tai aivan lähitulevaisuudessa pääse. Molemmat keskukset voisivat jatkossa toimia myös leirikeskuksina tai ainakin tukikohtina Keski-Euroopan kilpailukiertueille osallistuttaessa.
Omaan valmennustyöhöni peilaten opintojen kansainvälinen jakso terävöitti näkemystä lajimme kansainvälisen tason vaatimuksista sekä ammattimaisen valmentautumisen kokonaisvaltaisuudesta ja sen yksityiskohdista. Matkalta saatujen uusien kontaktien ja verkostojen kautta voisi olla mahdollista toteuttaa vierailuja ko. keskuksiin omien kärkiurheilijoiden kanssa lähitulevaisuudessa.
Espoossa 7.1.2019,
Eeva Kantomäki
