Poikkeusaika on avannut uusia ulottuvuuksia urheilutoiminnan järjestämiselle, kun asioita tehdään etänä. Uutta osaamista karttuu mukaan tästäkin ajasta, mikä on myönteistä ajatellen tulevaa koronan jälkeistä urheilutoimintaa. Voi myös olla, ettei tämä poikkeusaika jää viimeiseksi. Jos vastaavaa tulee myöhemmin, on urheiluyhteisökin paremmin ja ketterämmin varautunut muuttuvaan tilanteeseen.
Koronakevät on tarjonnut myös aikaa asioille, joille ei normaalissa arjen kiireessä tilaa ole ollut. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi tavallista syvällisemmät urheilija-valmentajakeskustelut, tulevan suunnittelu ja tavoitteiden asettelu tai oman osaamisen perusteellisempi vahvistaminen.
Sekavia käytäntöjä ja epäselvyyttäkin poikkeusaika on tuonut. Kuntien sisäliikuntapaikkojen sulkeminen oli selkeä ratkaisu kaikille. Yksityisten sisäliikuntapaikkojen ratkaisut ovat olleet kirjavampia ja aiheuttavat epätietoisuutta urheilun toimijoiden keskuudessa. Yksityisistä toimijoista mainittakoon laskettelukeskukset, jotka laittoivat rinteet pikavauhdilla kiinni auttaakseen yhteiskuntaa viivytystaistelussa koronaa vastaan. Näin tekivät myös ne keskukset, joihin koronajäljet eivät vielä johtaneet. Mainittakoon myös, että osa yksityisistä liikuntapaikoista vuokraa välineistöään kotiharjoitteluun, mikä sekin on hyvä uusi mahdollisuus hyödynnettäväksi.
Se, että voimme yhä käyttää ulkoliikuntapaikkoja itsenäisessä tai turvavälit huomioiden pienryhmäharjoittelussa on urheiluväestä itsestä kiinni. Suomessa ei ole tarvinnut mennä ulkonaliikkumiskieltoon, jolloin harjoittelutilat olisivat huomattavasti ahtaammat. Me voimme yhä nauttia ulkoilmasta ja upeasta luonnostamme, jos vain itse maltamme tehdä asiat oikein.
Viime aikojen uutisoinnit peliporukoista ja liian täysistä urheilupaikoista ovat olleet huolestuttavia. Huolestuttavaa on myös uutisointi siitä, että jopa organisoidussa valmennuksessa suunniteltaisiin lähikontaktia sisältävää lajiharjoittelua. Lajeittain olisi hyvä olla mahdollisimman selkeät ja konkreettiset ohjeet siitä, miten valmennusta voi ja miten sitä ei voi järjestää tänä poikkeusaikana.
Valmentajilla on oma roolinsa ja vastuunsa huolehtia siitä, että urheilussa toimitaan oikein. Etävalmennus ja urheilijoiden itse tehtävien harjoitusten ohjelmointi ovat hyviä esimerkkejä tämän vastuun kantamisesta. Tarvittaessa valmentajat voivat pitää myös urheilurintaman puolta, jos esimerkiksi seuroilta tulee ristiriitaista ohjetta verrattuna valtion ja lajiliiton huolella mietittyihin ohjeistuksiin.
Valmentajat, kannetaan oma vastuumme hyvin, jotta urheilu voi koronaepidemian jälkeen Suomessa taas kukoistaa. Meillä on tärkeä rooli huolehtia valmennettavistamme, kuten myös dialogista urheilujohtoon. Valmentajat ovat suomalaisen urheilun laadun tukipilareita ja urheilukulttuurin välittäjiä urheilun kentillä.
ps.
Suomen Valmentajat yhdessä Suomen Ammattivalmentajat SAVALin ja Suomen Olympiakomitean kanssa vie hyvän valmennuksen viestiä eteenpäin Valmentajalla on väliä -kampanjalla. Kampanjan kirjaukset sopivat myös korona-aikaan.
Omaa toimintaa voi pohtia suhteessa kampanjan kirjauksiin hyvän urheilun arvoista ja edellytyksistä sekä hyvästä valmennuksesta urheilijan polun eri vaiheissa: Valmentajalla on väliä kampanja
Kampanjaan tuotettuja aineistoja voi hyödyntää vapaasti omassa toiminnassa: Kampanjan aineistot
