Osaavat ja jatkuvasti kehittyvät valmentajat kehittävät myös omia urheilijoitaan jatkuvasti entistä paremmiksi. Osaavat valmentajat eivät vain tule toimintaan mukaan, vaan osaaminen kehittyy koulutuksen ja kokemuksen myötä. Valmentajien jatkuvaa oppimista tuleekin tukea monipuolisesti, kuten urheilijoidenkin kehittymistä.
Meidän urheilu -kehitysprosessin selvitysten mukaan valmentajien erilaiset osaamistarpeet korostuvat urheilijan polun vaiheista riippuen. Suomalaiset valintavaiheen urheilijat arvostavat valmentajiltaan kannustavaa, kehittävää ja tavoitteellista valmennusotetta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä urheilijoiden yksilöllistä kohtaamista. Huippuvaiheen urheilijoiden mukaan taas erinomaisella valmentajalla pitää olla vahvan urheiluosaamisen lisäksi hyvät ihmissuhdetaidot sekä johtamiskäyttäytyminen hallinnassa.
Valmentajilta siis vaaditaan erilaista osaamista urheilijoiden eri kehitysvaiheissa. Jatkuvasti kehittyvä urheilu vaatii myös valmentajilta jatkuvasti uudenlaista osaamista. Valmentajien osaaminen kehittyy koulutusten, kokemusten ja arjessa tapahtuvan oppimisen kautta. Työssä oppiminen ja arjen toimintaympäristön luominen sellaiseksi, että ne tukevat valmentajan jatkuvaa oppimista, on tulevaisuuden urheilun voimavara - menestystekijä.
Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman TYÖ2030:n julkaisussa oppimisen johtamisesta todetaan, että menestystä haluavien organisaatioiden on siirryttävä suunnitteluprosesseista ketterään ja ennakoivaan oppimisen johtamiseen. Kilpailu menestyksestä ja organisaatioiden olemassaolosta siis kiristyy jatkuvasti. Organisaatioiden on menestyäkseen luotava oppimista edistävä kulttuuri. Urheilussa tämä tarkoittanee sitä, että toiminnassaan esimerkiksi valmentajien oppimista edistävät organisaatiot tuottavat menestyviä valmentajia ja urheilijoita.
Urheilun luonne on olla aina edellistä sukupolvea parempi. Jokainen urheilija omalta osaltaan pyrkii kehittämään ja kehittymään jatkuvasti – olemaan parempi tänään mitä eilen. Tämän takia valmentajien osaamisen kehittämiseen on tärkeää saada tukea arjessa, jotta hän voi omalla toiminnallaan varmistaa urheilijoidensa kehittymisen. Valmentaja oppii vahvasti kokemuksellisen oppimisen tavalla ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa – kuten jokainen meistä ihmisistä. Toiminnan reflektointi ja oman osaamisen tunnistaminen korostuvat jo nyt valmentajan toiminnassa ja ne tulevat korostumaan entistä enemmän silloin, kun valmennetaan ihmislähtöisesti.
Valmentajien osaamisen kehittäminen arjessa ei vaadi mittavia resursseja. Ensisijaisesti se tarkoittaa toimintatapoja, joissa valmentajan oppiminen sekä vuorovaikutus toisten valmentajien kanssa mahdollistetaan ja yhdessä uskalletaan arvioida sekä kehittää toimintaa rehellisesti virheitä pelkäämättä.
Meidän urheilu -kehitysprosessin tavoitteena on vauhdittaa valmennuskulttuurin muutosta kohti ihmislähtöisempää tapaa toimia. Erityisesti valmentajien osaamisen kehittäminen heidän omassa toimintaympäristössään on noussut Meidän urheilun näkökulmasta tärkeäksi kehitettäväksi kokonaisuudeksi.
Henna Tanhuanpää
Artikkelin kirjoitta toimii Meidän urheilu -kehitysprosessin hankevastaavana.
Koko juttu luettavissa Valmentaja-lehden numerosta1/2024.
Lähteet:
Meidän urheilun määrittelyvaiheen urheilijaosallistamisen raportti, www.meidanurheilu.fi
Ryky, P., Oppimisen johtaminen: Teoreettinen katsaus klassikoihin ja uudempiin malleihin. https://www.julkari.fi/handle/10024/144530
TYÖ2030 - Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma (2022)
