SUEKin suositus valmentajille kuuluu seuraavasti: ”Valmentajien tulee pohtia valmennuskäytäntöjään ja palautteenantokanaviaan. Häirinnälle tulee olla nollatoleranssi. Puuttuminen on keskeistä, häiritsijän asemasta tai roolista riippumatta.”
SUEKin suositukset otetaan valmentajakunnassa vastaan ja viedään käytäntöön.
- Valmentajajärjestöt ja valmentajat urheilussa toimivana joukkona eivät hyväksy minkäänlaista häirintää urheilussa ja pyrkivät vaikuttamaan siihen, että asiat olisivat jatkossa näitä tutkimustuloksia paremmin, lupaa Suomen Valmentajien toiminnanjohtaja Sari Tuunainen.
Suomen Valmentajat yhdessä SUEKin kanssa kutsui keväällä 2020 koolle valmentajaryhmän, jossa oli valmentajia eri lajeista ja eri kilpailullisilta tasoilta. Ryhmässä pohdittiin sitä, mitä valmentajat voivat tehdä häirinnän kitkemiseksi suomalaisesta urheilusta.
- Ryhmässä tultiin valintaan, että puuttuminen on valmentajien keskeinen tehtävä häirinnän ehkäisyssä. Valmentajat ovat positiossa, jossa he näkevät ja kuulevat paljon. Valmennusroolissaan heidän tulee aistia myös valmennettavien tunnetiloja ja valmennusryhmän ilmapiiriä. Sen lisäksi, että valmentajien on tunnistettava oman toimintansa esimerkkivaikutus, niin valmentajien on rohkeasti puututtava niin urheilijoiden kuin toisten valmentajien tai toimihenkilöiden epäasiallisuuksiin, tiivisti Suomen Ammattivalmentajat SAVALin toiminnanjohtaja Raino Nieminen tutkimuksen julkistamistilaisuudessa valmentajaryhmän viestin.
Tutkimusaineiston, joka koostuu yli 9000 suomalaisen kilpaurheilijan vastauksista, perusteella seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on urheilussa yleistä, mutta ei yleisempää kuin muualla yhteiskunnassa. Häirinnän ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa valmentajalla on tärkeä rooli urheilijan polun kaikissa vaiheissa.
- Meidän pitää varmistaa joka kerta, kun se ”pikkuihminen” tulee saliin, hän tuntee kaikin tavoin olonsa turvalliseksi, ja että hän on turvassa. Sen lisäksi, että me aikuisina toimitaan oikein sekä puhutaan kunnioittavasti ja arvostavasti lapsille, meidän tulee varmistaa, ettei lapsi tai nuori tule kiusatuksi toisten lasten tai nuorten toimesta, kuvaa Voimisteluseura Keski-uusimaan valmentaja ja toiminnanjohtaja Pirkko Haapala valmentajan roolia lasten ja nuorten urheilussa.
- Valmentajan pitää kuunnella ja kuulla, katsoa ja nähdä, tunnistaa kaikenlainen häirintä ja kiusaaminen sekä rohkeasti puuttua aina, kun puuttumiseen on tarvetta. Varsinkin lasten ja nuorten valmentajan tulee ymmärtää, kuinka paljon hänellä on valtaa ja käyttää sitä oikein. Ensiarvoisen tärkeää on ymmärtää oman esimerkin ja puheiden voima, Haapala jatkaa.
- Valmentajan tulisi määritellä yhdessä urheilijoiden kanssa toiminnalle arvot, tavoitteet ja käytännöt, joiden seurauksena kehittyy yhteinen toimintakulttuuri. Valmentajalla on vastuu toimia yhteisen toimintakulttuurin mukaisesti ja sitä kautta myös olla esimerkkinä urheilijoille. Yhtä lailla valmentajan velvollisuus on puuttua toimintaan, joka on vastoin yhteistä toimintakulttuuria, tiivistää HJK Klubi04-joukkueen päävalmentaja Joonas Rantanen valmentajan roolia nuorten ja aikuisten kilpa- ja huippu-urheilussa.
- Huippu-urheilijaksi kasvaminen ja omien tavoitteiden saavuttaminen vaativat epämukavuusalueella toimimista. Pelko ei kuitenkaan saa olla syy tälle epämukavuudelle. Suoritusten arviointi ja palaute tulisi kohdistaa aina urheilijan toimintaan, ei persoonallisiin ominaisuuksiin, Rantanen jatkaa.
Suomen Valmentajat, yhdessä Ammattivalmentajat SAVALin ja Olympiakomitean kanssa julkaisi vuonna 2016 Valmentajalla on väliä -kirjaukset, jotka toimivat suomalaisen valmennuksen eettisinä ohjeina. Niitä ei ole kirjoitettu kieltolistaksi siitä, mitä ei saa tehdä, vaan tiivistetysti kuvaukseksi oikeasta ja hyvästä. Niissä on tuotu esiin muuan muassa millaisten arvojen pohjalta tulisi toimia, mikä valmentajan rooli on ja millainen valmennussuhde valmentajan ja urheilijan välillä on urheilijan polun eri vaiheissa. Valmentajalla on väliä -aineistot tarjoavat mahdollisuuden valmentajille peilata omaa toimintaansa ja sen eettisyyttä.
Häirintätutkimuksen tulokset kertoivat myös, etteivät urheilijat tiedä urheiluyhteisön toimenpiteistä häirinnän ehkäisemiseksi tai siitä ilmoittamiseksi. Suomen Valmentajat toimivat urheiluyhteisön sisällä aktiivisena tiedonvälittäjänä. Yhdistys suosittaa, että valmentajat omalta osalta välittävät tietoa urheilijoille ja muille urheilutoimijoille tarjolla olevista työkaluista, kuten Väestöliiton Et ole yksin -palvelusta ja SUEKin ILMO-palvelusta, jotka mahdollistavat häirinnästä ilmoittamisen matalalla kynnyksellä.
Lisätietoja:
www.suomenvalmentajat.fi/arvostus/valmentajalla-on-valia-kampanja/
Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa -tutkimusraportti
www.etoleyksin.fi/
https://ilmo.suek.fi/#!/
