Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.
Tällä sivustolla käytetään evästeitä
Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.
Evästeasetuksesi on tallennettu.
Tämän sisällön näyttäminen edellyttää seuraavan evästetyypin hyväksymistä: {category}.
Valmentajan päivä sunnuntaina 25.9. – Hyvä valmennus on arvokasta sekä yksilölle että yhteiskunnalle
Valmentajan päivä sunnuntaina 25.9. – Hyvä valmennus on arvokasta sekä yksilölle että yhteiskunnalle
23.9.2022
Valmentajan päivä on enää parin päivän päässä. Valmentajan päivän ympärillä on hyvä käydä keskustelua siitä, mikä on hyvää valmennusta ja mitä se antaa yksilölle ja yhteiskunnalle. Hyvän valmennuksen toteuttajat ovat kiitoksensa ansainneet jokaisena päivänä, ja erityisesti tulevana sunnuntaina, kun vietetään neljättä kertaa Valmentajan päivää.
Voimisteluvalmentaja Pulmu Puonti ja taitoluisteluvalmentaja Siiri Turunen yhdessä Erkka Westerlundin kanssa.Suomen Valmentajien toiminnanjohtaja Sari Tuunainen yhdessä Panu Aution kanssa.
Tänä vuonna Suomen Valmentajien Valmentajan päivän ennakkoviestinnässä teemana on hyvä valmennus ja valmennuksen eettiset asiat. Tässä tiedotteessa keskitytään hyvään valmennukseen ja mitä sillä voidaan saada aikaan suomalaisille ja Suomelle. Suomen Valmentajien johdolla on käynnissä koko suomalaisen urheiluyhteisön yhteinen Meidän urheilu -kehitysprosessi, jonka tavoitteena on edistää ihmislähtöistä valmennus- ja toimintakulttuuria Suomessa.
Yksi Meidän urheilu -kehitysprosessin eteenpäin viejistä on pitkän linjan jääkiekkovalmentaja ja urheiluvaikuttaja Erkka Westerlund. Westerlund tiedostaa, että urheilulla on vielä nykyistäkin enemmän annettavaa yhteiskunnalle ja siihen ihmislähtöinen valmennus on avain.
- Ihmislähtöisen toimintatavan tavoitteena on ennen kaikkea tukea ihmisen henkistä kasvua ja saada ihmisen sisäinen motivaatio sekä henkiset voimavarat kaiken tekemisen energialähteeksi. Henkisesti hyvinvoiva ihminen on myös hyvän yhteistyön eli huipputiimin rakentamisen perusta, Westerlund tiivistää.
Futsalista Panu Autio kuuluu Meidän urheilu -kehitysprosessin ohjausryhmään ja nykyisessä toimenkuvassaan hän on Jalkapallon Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja. Hän päätti oman pelaajauransa vastikään ja kuvaa urheilun antia hänelle itselleen seuraavasti:
- Urheilu-urani on opettanut minulle ihmisten välisen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen taitoja sekä merkitystä. Olen oppinut ymmärtämään paremmin sitä, mitkä asiat ovat merkityksellisiä käytöksessämme, kun toimimme joukkueena yhteisen tavoitteen eteen. Toisaalta olen myös oppinut paljon vuorovaikutuksesta vastustajien kanssa ja siitä, miten äärimmäisen kovassa kilpailutilanteessa pyritään päihittämään kilpakumppanit – kuitenkin niin, että keskinäinen kunnioitus säilyy. Parhaita kokemuksia valmennusprosesseista urallani ovat olleet sellaisista joukkueista, joissa asioita tehdään valmennuksen kanssa vahvasti yhdessä ja urheilijoilla itsellään on valtava omistajuuden tunne peliin sekä kaikkeen tekemiseen liittyen.
Erkka Westerlund toivoo, että liikunnan ja urheilun vaikuttavuus ja merkitys yhteiskunnalle määriteltäisiin uudestaan.
- Liikunnan ja urheilun on kehitettävä omaa toimintakulttuuriaan niin, että se palvelee entistäkin paremmin ihmisen ja yhteiskunnan hyvinvointia. Urheiluyhteisön on kirkastettava ja tarkennettava omaa tavoitteenasetteluaan, Westerlund toteaa.
- Liikunta ja urheilu on paras keino kehittää ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia – vahvistaa ihmisen fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva ihminen on yhteiskunnan ja elinvoimaisen työelämän tärkein voimavara, hän jatkaa.
Suomalaista liikuntaa ja urheilua tulee Westerlundin mukaan edistää ilman siiloja.
- Huippu-urheilu on pidettävä kiinteänä osana suomalaista liikuntakulttuuria, ei erillisenä kokonaisuutena. Huippu-urheilun matka alkaa jo lasten ja nuorten urheilusta. Huippu-urheilun tavoitteena on kansainvälinen menestys ja siinä tavoitellaan erinomaisuutta. Ei voida väheksyä huippu-urheilun kautta jalostuvaa osaamista ja hyödyntämistä koko liikuntakulttuurin alueella. Huippu-urheilu on liikuntakulttuurin osaamistehdas, Westerlund avaa.
Yhteiskunnallinen iso kuva rakentuu yksittäisten käytännön tekojen kautta valmennusarjessa. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin Valmentajan päivä tulee näkymään kiitoksina sosiaalisessa mediassa. Valmentajan päivä tarjoaa myös erityisen hetken pysähtyä kiitosten kautta kohtaamaan toinen toisensa henkilöinä liikunnan ja urheilun kentillä.
Valmentajan päivästä 25.9. on tullut vuosittainen perinne, jota vietetään tänä vuonna neljättä kertaa. Valmentajan päivän ideana on tuoda urheiluvalmentajien arvokasta toimintaa esiin jakamalla kiitoksia sosiaalisessa mediassa ja järjestämällä pieniä yllätyksiä omille valmentajille. Kiitoksia ja tekoja välitetään somessa häshtägeillä #kiittikoutsi, #thankscoach ja #beactive. Valmentajan päivän aloite lähti liikkeelle vuonna 2019 Suomesta, kun Suomi oli EU-puheenjohtajamaana vetovastuussa Euroopan urheiluviikosta. Aloitteen takana ovat Suomen Valmentajat, Suomen Ammattivalmentajat SAVAL, Suomen Olympiakomitea ja Valmentajuuden maailmanjärjestö ICCE (International Council for Coaching Excellence). Suomessa asiaa eteenpäin vie myös Euroopan urheiluviikon kontaktipiste opetushallitus.
