Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.
Tällä sivustolla käytetään evästeitä
Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.
Evästeasetuksesi on tallennettu.
Tämän sisällön näyttäminen edellyttää seuraavan evästetyypin hyväksymistä: {category}.
Valmentajan päivä 25.9. − Urheiluvalmentajien osaaminen karttuu monella tavalla
Valmentajan päivä 25.9. − Urheiluvalmentajien osaaminen karttuu monella tavalla
5.9.2024
Valmentajan päivää vietetään jälleen syyskuun 25. päivänä. Päivän teemana on #kiittikoutsi, kansainvälisesti #ThanksCoach, ja se järjestetään liitettynä Euroopan urheiluviikon #beactive-toimenpiteisiin. Valmentajan päivän ennakkoviestinnän teemaksi on valittu tänä vuonna valmentajan osaamisen kehittäminen ja siihen tarjolla olevat työkalut. Tässä tiedotteessa avataan sitä, millainen kokonaisuus valmentajan osaamisen kehittäminen on isossa kuvassa ja millaisia ajankohtaisia toimia valtakunnallisesti on meneillään tällä saralla.
Urheiluvalmentajien osaaminen karttuu monella tavalla: formaalin ja non-formaalin koulutuksen sekä arjessa oppimisen kautta. Formaali koulutus tarkoittaa organisoitua ja virallisesti hyväksyttyä koulutusohjelmaa, joka tähtää urheiluvalmentajan pätevyyden tai asiantuntemuksen kehittämiseen. Koulutus järjestetään yleensä oppilaitoksissa, kuten yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa tai urheiluopistoissa. Non-formaali koulutus puolestaan tarkoittaa koulutusta, joka tapahtuu muodollisten koulutusjärjestelmien ulkopuolella. Tämä koulutus on usein vapaamuotoisempaa ja voi tapahtua erilaisissa ympäristöissä, kuten työpajoissa, seminaareissa, mentoroinnissa tai itseopiskelun kautta. Arjessa oppiminen tapahtuu käytännön valmennuksen yhteydessä. Se on jatkuvaa kehittymistä, jossa valmentaja hankkii tietoja ja taitoja valmentaessa, niin harjoituksissa kuin kilpailuissakin.
Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä Jatkuva oppiminen urheiluvalmennuksen alalla (JOUVA) -hanke, jota johtaa Jyväskylän yliopisto ja jossa osatoteuttajina ovat mukana Urhea-säätiö ja Kolmen kampuksen urheiluopisto. Hanke tähtää työelämän kehittämiseen ja on käynnistynyt selvityksillä. Hankkeen alkuun on selvitetty muun muassa sitä, millaista ammatillista koulutusta on Suomessa tarjolla urheiluvalmentajille.
- Suomessa urheiluvalmennuksen koulutus on määrällisesti runsasta ja maantieteellisesti kattavaa. Koulutustarjontaa on monipuolisesti erilaisiin tarpeisiin. Pelkästään tutkintokoulutusta järjestää 18 koulutuksen järjestäjää. Esimerkiksi valmentajan ammattitutkinnon voi suorittaa kymmenessä oppilaitoksessa. Urheiluvalmennuksen alalla on jatkuvaan oppimiseen erinomaiset lähtökohdat. Valmentajat ovat perinteisesti kouluttautuneet valmennusuran aikana ja kehittymiseen pyrkiminen on urheiluvalmennuksen alan keskeinen ominaispiirre. Alalla onkin potentiaalia toimia esimerkkinä monelle muulle alalle jatkuvassa oppimisessa. Osaamisen kehittämisen vaatimuksen varjopuolena on kuitenkin se, että se voi olla kuormittavaa jo valmiiksi kiireisessä valmentajan arjessa. JOUVA-hankkeessa pyritäänkin pohtimaan yhdessä työnantajien kanssa, miten valmentajien jatkuvaa oppimista mahdollistetaan entistä paremmin, viestittävät JOUVA-hankkeessa työskentelevät projektikehittäjä Tuomas Rouvali ja projektitutkija Riikka Varjus.
Keväällä 2024 julkaistiin, että Suomen Olympiakomitea ja Urheiluopistot ry ovat solmineet kahdeksanvuotisen puitesopimuksen, joka koskee valmennus- ja johtamisosaamisen valtakunnallista kehittämistä ja koordinointia. Sopimuksella tavoitellaan esimerkiksi parempaa valmennusosaamista kaikille Suomen noin 80 000 valmentajalle ja ohjaajalle sekä synergiaetuja urheiluyhteisölle roolitusten ja tehtävien jaon kautta.
- Urheiluopistoverkosto yhdessä muiden alueellisten toimijoiden kanssa on avainasemassa suomalaisen valmennusosaamisen kehittymisessä. Formaalien koulutuksien saatavuutta ja tunnettavuutta valmentajapolun eri vaiheissa on tärkeää edelleen kehittää, jotta osaamistarpeisiin pystytään jatkossa vastaamaan entistä paremmin ja koulutukset koetaan kentällä myös hyvänä investointi henkilökohtaisen osaamisen lisäämiseksi. Myös koulutuksien sisällöt ja toimintatavat ovat päivityksen alla, ja niiden jalkauttamisessa on urheiluopistoilla tärkeä rooli. Non-formaalit osaamisen kehittämisen tavat ja tarpeet tunnistetaan parhaiten valmentajien arjessa. Yhteistyö onkin avain siihen, että koulutuksia järjestävät tahot ja työelämälähtöisyys kohtaavat entistä paremmin. Alueellisilla ratkaisuilla, ja yli organisaatiorajojen tapahtuvalla valmentajien tukemisella, saamme varmasti hyviä tuloksia aikaiseksi, kommentoi Herkko Koski, joka aloitti syyskuun alussa valmennus- ja johtamisosaamisen kehittäjän tehtävässä osana Suomen Olympiakomitean ja Urheiluopistot ry:n yhteistyötä.
Suomen Valmentajien johtama Meidän urheilu -kehitysprosessi on ollut veturina valtakunnalliselle Työssä oppimisen -työryhmälle viime vuosien aikana. Havaintoja työryhmän työstä julkaistaan syksyn aikana. Pia Pekonen, valmennusosaamisen erityisasiantuntija, Suomen Olympiakomiteasta ja Miikka Lamu, kehityspäällikkö, Suomen Salibandyliitosta ovat kirjoittaneet aiheesta jo blogin, johon kannattaa tutustua.
Seuraavissa Valmentajan päivän ennakkotiedotteissa valmentajan osaamista tullaan kuvaamaan yksilön ja urheiluseuran näkökulmasta sekä lajiliiton näkökulmasta.