Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.
Tällä sivustolla käytetään evästeitä
Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.
Evästeasetuksesi on tallennettu.
Tämän sisällön näyttäminen edellyttää seuraavan evästetyypin hyväksymistä: {category}.
(Coaches well-being in Finland). PsL Satu Kasken psykologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan 24.1.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.Vastaväittäjänä on dosentti Jari Hakanen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Ulla Kinnunen.
Satu Kaski.
Hyvinvoiva valmentaja koko suomalaisen urheilun etu
Suomalaisessa urheilussa puhutaan muutoksesta ja pyrkimyksestä olla Pohjoismaiden paras urheilumaa vuonna 2020. Tällaisen tavoitteen edessä valmentajien työhyvinvointia ei voi sivuuttaa. Kyselytutkimukseeni vastasi 499 valmentajaa, joista suurin osa valmensi SM- tai maajoukkuetasolla olevia urheilijoita. Tutkimukseni antaa siis arvokasta tietoa suomalaisten kilpa- ja huippu-urheilussa toimivien valmentajien työhyvinvoinnista.
Tutkimukseni mukaan valmentajista neljännes kokee työuupumusta ja vajaa kolmasosa uupumusasteista väsymystä, joka on työuupumuksen ydinoire. Samaan aikaan suurin osa kokee myös työn imua, joka kuvaa hyvinvointia työssä. Päätoimiset valmentajat ovat uupuneempia kuin oman työn ohella valmentavat. Heillä on vähemmän työn voimavaratekijöitä, kuten vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoon ja työtahtiin, ja enemmän työn vaatimuksia, kuten rooliristiriitaa, mikä selittää osittain heidän hyvinvointinsa tilaa. Kun valmentajien työoloissa on puutteita, riski uupua on suuri. Lisäksi puutteet työoloissa ja jaksamisessa lisäävät valmentajan halua vaihtaa työpaikkaa. Ja kääntäen; hyvät työolot luovat ja pitävät yllä hyvinvointia ja halua pysyä työssä.
Ne valmentajat, jotka ovat ylisitoutuneita työhönsä, ovat riskiryhmä terveysnäkökulmasta. Ylisitoutunut ihminen aliarvioi työn vaatimukset ja yliarvioi oman kapasiteettinsa. Ylisitoutumiseen liittyy myös kyvyttömyyttä irrottautua ja vetäytyä työstä. Ylisitoutuminen lisää valmentajilla riskiä uupua. Tämä riski korostuu heikoissa työoloissa, joissa työvelvoitteita on paljon ja joista ylisitoutuneen valmentajan on vaikea irrottautua. Toisaalta työn voimavarat, ennen kaikkea työn haasteellisuus, voivat suojata korkeaan ylisitoutumiseen ja liiallisiin työn vaatimuksiin liittyviltä kielteisiltä seurauksilta. Toisin sanoen valmentajan työssä tulisi panostaa siihen, että työtehtävät vastaavat omaa tietotaitoa ja ovat mielekkäitä ja näin sopivasti haasteellisia.
Tutkimukseni perusteella pidän tärkeänä sitä, että valmentajien osaamisen kehittämiseen panostamisesta huolimatta työkenttä ei kasva kohtuuttoman isoksi, vaan valmentajan työkenttää tulisi myös osata rajata. Valmentajan ei tarvitse myöskään osata tehdä kaikkea itse. Työhyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että valmentajien työn vaatimukset ja voimavarat ovat tasapainossa. Urheiluorganisaatioissa myös johtamiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä siihen satsaaminen edistää myös valmentajan hyvinvointia ja sitoutumista työhön. Tällä hetkellä johtaminen on usein kiinni siitä, kuka urheiluorganisaatiota johtaa. Väheksymättä kenenkään ainutlaatuista merkitystä johtamisessa urheilussa puitteet ja tavat toimia eli rakenteet tulisi saada kantaviksi ja pysyviksi. Psykologisen tiedon hyödyntäminen alan ammattilaisten avulla on urheilussa etu, jota kannattaisi valmentajien hyvinvoinnin edistämisessä ja johtamisen kehittämisessä käyttää hyväksi.
Hyvinvoiva valmentaja nauttii työstään, kokee sen mielekkääksi, on ylpeä siitä ja on sinnikäs vastoinkäymistenkin hetkinä. Näin kokeva valmentaja lienee yksi keskeinen tavoite ja edellytys, kun urheilussa tavoitteena on urheilijan kehittyminen, onnistumisen mahdollistaminen ja menestyminen myös arvokilpailuissa. Hyvinvoiva valmentaja on varmasti koko suomalaisen urheilun etu.
******
Satu Kaski on syntynyt Lappeenrannassa ja hän on suorittanut psykologian lisensiaatin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Nykyisin hän työskentelee urheilupsykologina (sert.) sekä työ- ja organisaatiopsykologina.
Kasken väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1888, Tampere University Press, Tampere 2013. ISBN 978-951-44-9308-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1370, Tampere University Press 2013. ISBN 978-951-44-9309-6, ISSN 1456-954X. http://tampub.uta.fi.
