Andelin avaa Pelin henki -podcastissa mistä koostuu turvallinen toimintaympäristö ja antaa käytännön vinkkejä sen toteuttamiseen niin ympäristön kuin yksilön näkökulmasta.
-Turvallinen toimintaympäristö koostuu kahdesta eri osa-alueesta ja molemmat kannattaa huomioida. Toimintaympäristö missä me toimitaan, että se on turvallinen. Se voi olla esimerkiksi harjoitteluhalli tai -ympäristö ja siellä oleva ryhmä tai joukkue. Mutta sitten turvallisessa toimintaympäristössä tulee huomioida aina myös kahdeksikon toinen puoli eli yksilö. Ja yksilön tapa kokea turvallisuutta ympärillään. Esimerkiksi joukkueurheilussa meillä on paljon erilaisia yksilöitä, jotka yhdessä muodostavat joukkueen ja sen takia tämä toimintaympäristö ja esim joukkueen raamit ne voi olla samankaltaisia, eli toinen puoli toimintaympäristöstä on samankaltainen mutta toinen on erilainen ja vaihteleva eli yksilölliset erot. Viisas valmentaja huomioi nämä molemmat Andelin toteaa.
-Helpoin tapa aloittaa turvallisen toimintaympäristön rakentaminen on esimerkiksi muodostaa 3 selkeää rutiinia/sääntöä jota joukkue alkaa toteuttamaan heti. Ne voi olla käytännössä näinkin yksinkertaisia kun menemme pukukoppiin, niin jokainen pelaaja tervehtii valmentajaa. Toinen voisi olla että valmennusryhmä on etukäteen miettinyt istumapaikat kauden alkuun ja näin varmistanut sen että toisilleen tuntemattomatkin pelaajat pääsevät tutustumaan toisiinsa, eli päästään ryhmäytymään nopeammin. Kolmas asia olisi, että aika nopeasti kauden alkuun sovittaisiin jonkinlainen yhteinen merkki tai huuto joka on meidän yhteisen joukkueen rutiini ja käytämme tätä huutoa tai merkkiä eri tilanteissa Andelin kertoo Pelin henki -podcastissa.
-Ryhmää on ensin tuettu ja ohjattu turvallisen toimintaympäristön rakenteiden kautta, esim tiettyjen turvallisuuteen liittyvien sääntöjen avulla. Niin yksilön vastuulla on sitoutua ja noudattaa näitä yhdessä sovittuja sääntöjä. Tärkeä paikka valmennustyöstä vastaaville silloin, kun pelaaja/yksilö ei pysty suoriutumaan sääntöjen mukaisesti tai noudattaa niitä, näyttää muulle ryhmälle ja tälle yksilölle mitä me tehdään nyt. Eli toisin sanoen ryhmän täytyy saada nähdä, että yksilön pitää noudattaa sääntöjä. Se liittyy turvallisuuteen ja ryhmädynamiikkaan. Hyvä valmentaja näyttää muulle ryhmälle miten minä kohtaan tämän yksilön, joka ei nyt kyennyt noudattamaan sääntöjä. Eli mä autan häntä, mä tuen, mä annan vinkkejä. Kaikki nuoret ja urheilijat on erilaisia. Yksi kuumuu, yksi häipyy, yksi ei puhu. Mutta valmennusryhmä ohjaa kaikkia ja opettaa näitä taitoja, koska näitä ei tarvitse osata. Varsinkin kun puhutaan lasten ja nuorten urheilusta. He vasta opettelevat näitä taitoja. Kun ryhmä huomaa että näitä pitää noudattaa, jokaiselta vaaditaan myös yksilöllistä vastuuta, mutta kun mokan paikka tulee jokainen saa tukea ja apua. Niin tämä nostaa yhdessä turvallisen toimintaympäristön kokemusta Andelin summaa.
Andelin korostaa epäonnistumisen taitojen opettelua.
-Epäonnistumisia ei voida välttää, mutta huomataan se kun niitä tulee niin kiinnitetään seuraavaan kahteen sekuntiin huomiota, mikä siinä kohtaa meni oikein ja sanotaan se ääneen. Sitä on epäonnistumisen taitojen opettaminen Andelin painottaa.
-Tärkeä asia on ilmapiirin vahvistaminen sellaiseksi, että me yhdessä pärjätään, yhdessä onnistutaan ja yhdessä epäonnistutaan. Eli opetaan onnistumisen ja epäonnistumisen taitoja. Jos me saadaan joukkueelle muodostettua rutiineja, jossa he saavat onnistua yhdessä ja saavat olla ylpeitä ja iloita niistä, niin hyvä. Kun tulee lunta tupaan, niin me opetetaan taitoja mitä tapahtuu heti epäonnistumisen jälkeen. Myös valmennusryhmän täytyy näyttää miten tämä tapahtuu. Tiukoissa matseissa se ei tarkoita, että ei saisi näyttää tunteita, tai näyttää että on pettynyt tai epäonnistunut. Mutta heti sen jälkeen tulee loistava tilaisuus näyttää urheilijoille miten minä käytän epäonnistumisen taitoja ja menen tästä eteenpäin. Opettamisessa sanat ovat vain 20-30% ja kaikki kehollinen ilmaisu, ilmeet, eleet, äänenpainot ovat suurin osa. Ja tätä kannattaa enemmän hyödyntää valmennuksessa. Me voidaan paljon enemmän näyttää eteen vaikka olemalla hiljaa, kuin puhumalla liikaa Andelin toteaa Pelin henki -podcastissa.
Ydinasiat minuuttien mukaan:
01.45 Lauran oma kokemus
04.25 Mistä turvallinen toimintaympäristö koostuu?
07.13 Turvallisen toimintaympäristön rakentaminen
09.30 Yksilön vastuu
15.30 Tarina oikeantyyppisen ryhmän löytämisestä
22.20 Tärkeimmät käytännön jutut
42.40 3 vinkkiä
Kuuntele jakso tästä
Katso jakso tästä
Pelin henki -podcastia tehdään Suomen Valmentajat ry:n johtaman Meidän urheilu -kehitysprosessin toimenpiteenä ja podcastia mahdollistamassa on myös Suomen Ammattivalmentajat SAVAL. Voit osallistua Pelin henki -podcastiin liittyvään keskusteluun Meidän urheilun sosiaalisen median kanavissa @meidanurheilu ja käyttämällä #meidänurheilu #pelinhenki #loistammeyhdessä sekä seuraamalla nettisivujamme www.meidanurheilu.fi.