Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntapedagogiikan yliopistonlehtori, urheilupsykologi Marja Kokkonen ryhmineen on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön kolmivuotisen rahoituksen PREACT-hankkeelle. Hanke pureutuu urheilun ja liikunnan piirissä tapahtuvaan häirintään ja muuhun syrjintään erityisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokemana. Tutkimuksen kohteena ovat myös sukupuolittunut koululiikunta ja lasten ja nuorten urheiluvalmennus.
Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskeva lainsäädäntö kiristyi vuosina 2014–2015. Tasa-arvolain sisältämä syrjintäkielto laajeni koskemaan sukupuolen lisäksi myös sukupuoli-identiteettiä ja sen ilmaisua. Lisäksi uudistunut liikuntalaki sekä uusi perusopetuksen opetussuunnitelma edellyttävät eriarvoisuuden vähentämistä, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä sekä kouluopetuksen osalta sukupuolitietoista opetusta. Uusi yhdenvertaisuuslaki puolestaan kieltää seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän.
- Viime vuosien lakiuudistusten myötä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustusta hakevilta liikuntajärjestöiltä että oppilaitoksilta edellytetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole tietoa siitä, kuinka uudistunut lainsäädäntö on otettu vastaan kilpa- ja harrasteurheilussa ja koulujen liikunnanopetuksessa ja millaisia muutoksia – jos mitään – uudistunut lainsäädäntö erityisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluville liikunnan harrastajille, urheilijoille, valmentajille, koululaisille ja heitä opettaville liikunnanopettajille on tuonut, tutkimuksen vastuullinen johtaja Marja Kokkonen kertoo.
- Tietoa puuttuu myös sukupuoleen, sen ilmaisuun tai seksuaaliseen suuntautuneisuuteen pohjautuvan häirinnän ja muun syrjivän käyttäytymisen yleisyydestä lakien kiristyttyä.
Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat liikkujat joutuvat monin tavoin syrjityiksi, mikä koettelee heidän henkistä hyvinvointiaan. Sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän tutkimus on kohdistunut pääasiassa naisiin ja tyttöihin ja heidän valmentajiinsa. Poikien ja miesten kokemasta häirinnästä tai esimerkiksi joukkuekavereiden häirinnästä tai muusta syrjivästä käyttäytymisestä ei ole tutkimustietoa tarjolla.
Hankkeen aineistonkeruu käynnistyy heinä-elokuun taitteessa. Heti loppukesästä lajiliitot ja urheiluseurat saavat sähköisen kyselyn, johon mahdollisimman monen ammattiurheilijan, liikuntaa kilpaa tai harrastemielessä harrastavan, valmentavan ja johtavan toivotaan vastaavan nimettömästi sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautuneisuuteen, ikään tai lajiin katsomatta.
Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Suomen Olympiakomitea, Suomen Valmentajat ry, Suomen Ammattivalmentajat ry, Nuorisotutkimusverkosto, Trasek ja Suomen urheilun eettinen keskus, jotka auttavat sähköisen kyselyn levittämisessä. Liikunnan ja terveystiedon opettajien ammattijärjestö Liito ry on myös tukemassa hanketta ja heidän jäsenensä saavat oman kyselynsä ensi syksynä.
