Valmentajan työn arvostus nousee otsikoihin erityisesti erottamisten yhteydessä – viimeksi jääkiekon nuorten MM-kisojen aikaan. Arvokeskustelua herättelevä Olympiakomitean Reilu Peili (aikaisemmin Valo) halusi jatkaa keskustelua asiasta ja kysyi urheiluvaikuttajilta: ”Saako valmentajan erottaa kesken kisojen?”
Vastauksissa mielenkiintoista pohdintaa
Hieman yli puolet vastaajista, 56 prosenttia (27), vastasi kysymykseen ei. Kyllä-vastauksen valitsi 44 prosenttia vastaajista (21). Vastausten tarkempi analysointi osoitti, että vastakkainasettelu ei ollut näin voimakas. Kysymys nosti esille monipuolista ja mielenkiintoista pohdintaa.
Pinnalle nousi muun muassa kysymys, millaisten mittarien kautta ylipäätään mitataan valmentajan onnistumista työssään.
− Valmentaminen on laaja ja pitkä prosessi, jossa pyritään asetettuihin tavoitteisiin yhteisesti valittujen toimenpiteiden kautta. Valmentajan erottaminen kesken yhteisen prosessin ilman selvästi havaittavia väärinkäytöksiä on epäreilua eikä osoita yhteisen vastuun kantoa, toteaa valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja, keihäänheiton olympiavoittaja Tapio Korjus.
Valmennusprosessi nähdään vastauksissa parhaimmillaan pitkäjänteisenä, tavoitteellisena ja itseään korjaavana.
− Kun kesken turnauksen tai kisojen ajaudutaan tilanteeseen, jossa valmentajan erottaminen vaikuttaa varteenotettavalta vaihtoehdolta, peli suhteessa tavoitteisiin on yleensä jo menetetty. Erottaminen ei korjaa akuuttia tilannetta, ja erottamisen voi syystä kyseenalaistaa. −− Mutta, jos valmennuksen/valmentajan tulevaisuuden näkymä on synkkä tai olematon, prosessi kannattaa katkaista, pohtii toimittaja emerita Reetta Meriläinen.
Uimaliiton toiminnanjohtaja Eerika Laalo-Häikiö korosti johdon vastuuta.
− Valmentajan erottaminen tehdään aina hyvin perustellusti, jos siihen ratkaisuun päädytään. Johdon tehtävänä on reagoida, jos tilanne heidän mielestään vaatii niin radikaalin ratkaisun. Jokainen tilanne on uniikki joka tapauksessa.
Moni vastaajista kiteyttää erottamisperusteet sopimuksiin
− Tietysti saa, jos työsopimus ja laki sallivat. Eri kysymys on, missä tilanteissa potkujen antamisessa on järkeä. Valmentajien esimiehillä ei ole kovin syvällisiä valmentavan esimiehen taitoja, jos ensimmäinen ja ainoa ratkaisu alisuorittamiseen on työsuhteen irtisanominen, arvioi urheilutarkkailija Pekka Seppänen.
− Jos päävalmentaja tai hänen apulaisensa joudutaan vaihtamaan kesken turnauksen tai kisatapahtuman, koko organisaatio on epäonnistunut tehtävässään. Siitä huolimatta valmentajan vaihto voi olla perusteltua jossakin tilanteessa, pohtii urheilutoimittaja Juha Kanerva.
Olympiakomitean hallituksen jäsen, kokenut juoksuvalmentaja Lasse Mikkelsson tiivistää valmentajan työn arvioinnin perusteet.
− On arvioita kokonaisuutta eikä osasuoritusta.
− Valmentautuminen tähtää kilpailuihin, ja kilpailut ovat osa valmennusprosessia. Kilpailumenestys − voittaminen tai häviäminen − on aina monen tekijän summa. Voitto tai häviö ei ole koskaan täysin ennustettavissa. Siinä piilee myös urheilun suola. Urheilijan voitto tai häviö ei myöskään tee yksin valmentajasta siinä hetkessä huonompaa tai parempaa, kiteyttää pohdinnan Suomen Ammattivalmentajat SAVALin toiminnanjohtaja Pekka Potinkara.
Urheilutoimittaja Kaj Kunnas nostaa esille arvot.
− Kaiken A ja O on loppuviimein arvostus ja kunnioitus. Sitä kun löytyy, ei jouduta hankaliin tilanteisiin, eikä tehdä hätiköityjä huonoja ratkaisuja.
Katso kaikki vastaukset tästä.
Suomen Valmentajat ja Suomen Ammattivalmentajat käynnistivät yhdessä Olympiakomitean kanssa vuodelle 2017 Valmentajalla on väliä -kampanjan. Tavoitteena on valmentajien ja urheilun arvostuksen kasvattaminen.
Tutustu kampanjaan tästä.
(Lähde: Suomen Olympiakomitean tiedote 13.3.2017)
