Pelisilmä - havaintomotoriikka urheilussa ja liikunnassa

Näköaistin monipuolinen rooli urheilussa

Summitin pääesiintyjä Wimshurst esitteli alustuksessaan näkökulmia urheilijan näön merkityksestä. Hänen mukaansa urheilusuorituksessa näköaisti on keskeinen työkalu, joka vaikuttaa eri urheilulajeissa eri tavoilla esimerkiksi ennakointiin, päätöksentekoon, mallien tunnistamiseen ja silmän liikkeiden ohjaukseen. Wimshurstin mukaan visuaalisia ominaisuuksia, kuten silmien koordinaatiota, nopeutta ja kestävyyttä voi harjoitella kuten mitä tahansa fyysistä kykyä.

Useat Wimshurstin esimerkit konkretisoivat, miten pienet näön korjaukset voivat vaikuttaa merkittävästi suorituksiin. Hän mainitsi maahockey-pelaajan, joka loisti otteluissa mutta oli heikko harjoituksissa – syyksi paljastui sini-kelta-värisokeus, mikä vaikeutti pelikavereiden tunnistamista harjoituksissa. Myös rugbyn pelaaja hyötyi näön hienosäädöstä, hänen kiinniottonsa parani 0,25 voimakkuuksisen piilolinssin avulla. Formula 1 -kuljettajaa puolestaan silmänliikekamerat auttoivat harjoittelemaan katseen tarkempaa kohdistamista ajosuorituksen aikana.

Visuaalisten taitojen hyödyntäminen auttaa myös valmentajia havainnoimaan urheilijoidensa suorituksia paremmin. Wimshurst toi esiin, että valmentajalle paras paikka havainnoinnin kannalta ei ole kentän laidalla, vaan yläperspektiivistä esimerkiksi päätöksenteon näkee paremmin. Valmentajan on myös tärkeää tietää, mitä hänen on mahdollista nähdä ja mitä ei. Esimerkiksi ihmisen kyky nähdä liikkuva kohde tarkasti heikkenee, jos kohteen nopeus ylittää 30 astetta sekunnissa. Taitavat katseenkäyttäjät ennakoivatkin esimerkiksi pallon tai muun kohteen sijaintia siirtämällä katseensa sinne, minne odottavat sen tulevan.

Urheilijan näön testaaminen kannattaa

Timo Koljonen avasi alustuksessaan urheilijan näköön ja etenkin sen testaamiseen liittyviä näkökohtia. Näköön liittyy monia urheilijalle suorituksen kannalta tärkeitä ominaisuuksia, muun muassa terävän näön kapeus, kyky seurata liikkuvia kohteita, silmien saumaton yhteistoiminta, kontrastiherkkyys, hämäränäkö, värinäkö, näkökentän laajuus ja häikäistyminen. Koljonen toi esiin myös silmän dominanssin merkityksen erityisesti lajeissa, joissa havainnointi tapahtuu aikapaineessa. Tällöin silmän dominanssin huomioivalla peliasennolla voidaan optimoida havaintoprosessia. Toisaalta esimerkiksi fiksaatiodisparaatio ja ajoittainen keskeinen suppressio voivat haitata suorituksia ja vääristää etäisyyksien arviointia.

Koljonen muistutti myös silmien kuivuuden aiheuttamista haitoista ja korosti lämpöhoidon, luomihygienian, ravintolisien ja kostutustuotteiden merkitystä kuivuuden korjaamisessa. Hän myös varoitti, että pitkäaikainen lähityö ja erityisesti kännykän liiallinen käyttö voi johtaa silmien kuivumisen lisäksi silmän tarkentamisesta vastaavan lihaksen kramppiin eli akkomodaatiospasmiin.

Koljonen painotti puheenvuorossaan, että urheilijoiden kannattaa käydä asiantuntevassa näöntarkastuksessa, sillä perinteinen tarkastus ei huomioi urheilun erityisvaatimuksia, vaikka onkin hyvä alku.

Kirjoitus on lyhennelmä Valmentaja-lehdessä 4/2024 julkaistusta artikkelista.

Teksti: Sami Kalaja