OTO-valmentajien hyvinvoinnin kehittäminen

4.9.2024

Valmentaminen on vaativaa työtä, joka edellyttää laaja-alaista osaamista. Valmennus tarjoaa parhaimmillaan innostusta, onnistumisen kokemuksia ja kyvykkyyden tunnetta. Varjopuolena on kuitenkin valmentajien kuormittuminen ja uupuminen. Monet valmentajaurat myös päättyvät aikaisin erinäisten syiden takia. Omassa lajissani cheerleadingissa ilmiö on tunnistettu. Valmentajat aloittavat valmentamisen suhteellisen nuorina ja urat päättyvät monesti reilusti ennen kolmekymppisiä.

Miten saamme pidettyä osaavat ja motivoineet valmentajat mukana valmennustoiminnassa mahdollisimman pitkään? Tästä ajatuksesta virisi opinnäytetyöni aihe. Halusin selvittää, miten urheiluseuran toimintaa ja johtamista voisi kehittää, jotta valmentajat haluaisivat ja pystyisivät sitoutumaan valmennustoimintaan mahdollisimman pitkäksi aikaa. Ensisijaiseksi tavoitteeksi asetin valmentajien hyvinvoinnin ja seurassa viihtymisen kehittämisen. Mikäli tämä johtaisi tulevaisuudessa valmentajien pitkäaikaiseen sitoutumiseen ja sen myötä valmennusurien pidentymiseen, olisi se vain hieno lisäonnistuminen.

Toimenpiteiden suunnittelu toteutettiin positiivisen psykologian ja positiivisen johtamisen käytänteiden avulla. PERMA-teoria on Martin Seligmanin luoma positiivisen psykologian teoria. Teorian mukaan positiiviset tunteet (P = positive emotions), sitoutuminen (E = engagement), ihmissuhteet (R=relationships), merkityksellisyys (M = meaning) ja saavuttaminen (A = accomplisment) luovat edellytykset ihmisen hyvinvoinnille ja kukoistukselle. Myöhemmin teoriaan on lisätty myös terveyden näkökulma (H = health / V = vitality). PERMA-teoria soveltuu hyvin myös valmentajan hyvinvoinnin kehittämiseen. Teoriaan liittyvien osa-alueiden vahvistaminen voi lisätä valmentajan onnistumisen kokemuksia, kykyä kohdata haasteita ja ongelmanratkaisukykyä. Positiivisen psykologian ja johtamisen äärellä on syytä muistaa, että myös kielteiset tunteet kuuluvat asiaan, eikä niitä tule tukahduttaa. Positiivisuuden voi ajatella olevan keino huomata hyvä ja vahvistaa sitä.

Opinnäytetyö toteutettiin yhden cheerleadingseuran valmentajia osallistaen ja kuunnellen. Opinnäytetyön pohjalta laaditut toimenpiteet ovat valmentajien haastatteluiden, yhteiskehittämisen sekä teorian vuoropuhelun tulosta. Tulokset jaettiin neljään eri kategoriaan: kiittäminen ja muu korvaus, valmentajien yhteistyö, valmentajien resurssien tukeminen ja Jaguars Spirit Athletes (JSA) entistä parempana työpaikkana. Toimenpiteistä muodostettiin toimintasuunnitelma, joka sai nimekseen ”JSA – Paras paikka valmentaa”.

Kiittäminen ja muu korvaus -teeman toimenpiteet pitävät sisällään keinoja tukea ja huomioida onnistumisia yhteisten tavoitteiden pohjalta ja lisätä hyvän huomaamista seurayhteisön sisällä. Seuratoimijoiden kuukausipalkitseminen sekä harrastevalmentajien rahallinen bonus harrastajien korkeasta jatkoprosentista seuraavalle kaudelle monipuolistavat seuran olemassa olevia käytänteitä. Valmentajien yhteistyö -teeman toimenpiteitä ovat seuran sisäiset sisarjoukkueet, valmentajien kaksivuotiset valmentajasopimukset sekä valmentajien yhteisöllisyyden vahvistamisen jatkaminen esimerkiksi valmentajailtojen merkeissä. Valmentajien resursseja tuetaan viestintäohjesäännöllä sekä tuottamalla valmiita valmennusmateriaaleja muun muassa viestinnän ja oheisharjoittelun tueksi. JSA entistä parempana työpaikkana -teemassa kehitetään yhdessä valmentajien kanssa toimivampi tuurausjärjestelmä, valmentajaharjoittelijaohjelma sekä nykyistä laajempi palautejärjestelmä valmennuksen tueksi. Lisäksi rakennetaan valmentajan polku, jossa huomioidaan valmentajan mahdollisuudet pysyä seuratoiminnassa mukana myös aktiivisten valmennusvuosien jälkeen.

Korkea sisäinen motivaatio sekä halu olla mukana valmennuksessa ja seurayhteisössä vievät pitkälle. Nekään eivät kanna loputtomiin, jos valmennus ei kokonaisuutena toimi tai sovi omaan arkeen. Urheiluseurat ovat suurten kysymysten äärellä, jotta valmentajat voivat hyvin ja viihtyvät työssään. Miten voimme tukea valmentajien jaksamista nykyistä paremmin, jotta valmennus ei kuormittaisi liikaa tai kukaan ei jäisi yksin? Kuinka voimme tarjota sellaisen työympäristön ja -yhteisön, josta ei haluta lähteä pois? Miten valmentajien työnkuvaa tulee kehittää, jotta se olisi hallittu kokonaisuus? Muutokset ovat mahdollisia, mikäli seuralla on riittävästi resursseja valmentajien valmentamiseen ja tukemiseen. Seurajohdon sitoutuminen tavoitteiden saavuttamiseen on avainasemassa. Loppuun vielä lainaus valmentajien haastattelusta, joka kiteyttää monen oto-valmentajan ajatukset:

”Tärkeää valmennuksessa on tietysti myös oma hyvinvointi ja se että valmentaminen antaa jotain. Tää ei ole mulle työ, vaan vapaaehtoistoimintaa. Koen, että valmennuksen pitää antaa enemmän kuin se ottaa.”

Tiia Nuuttila
Valmennuspäällikkö / Jaguars Spirit Athletes ry
Liikunnanohjaaja YAMK, Kasvatustieteen maisteri 

Tiia Nuuttila on kirjoittanut YAMK-opinnäytetyön aiheesta ”OTO-valmentajien työhyvinvoinnin kehittäminen cheerleadingseurassa PERMA-teorian keinoin.”