Tapahtumassa syvennyttiin Fair Coaching -teemaan useiden erilaisten asiantuntijoiden johdattelemana ja tapahtuman lähes 50 osallistujaa pääsi päivän aikana pohtimaan valmennusta monelta eri kannalta sekä jakamaan omia kokemuksiaan.
Päivä alkoi Pulmu Puonnin (Kisakallio) vetämällä tuokiolla, jossa tarkasteltiin draamapedagogiikan keinoin teemaa "Miten käsitellä epäasiallista käytöstä valmentajien näkökulmasta". Tapahtumaan osallistuneet nuoret valmentajat jaettiin seitsemään ryhmään, jotka saivat kukin esitettäväkseen tilanteen, johon liittyi epäasiallista käytöstä. Tilanteet perustuivat tosielämän esimerkkeihin tarjotakseen nuorille valmentajille realistisen tunteen siitä, mitä valmentajat kohtaavat tai voivat kohdata valmennuksen aikana. Valmentajat esittivät ryhmissä saamansa tilanteet draaman keinoin, ja tämän jälkeen jokainen ryhmä keskusteli tunteista ja ajatuksista, mitä tilanne itsessä herätti. Lopuksi kaikki osallistujat keskustelivat Pulmun johdolla kokemuksesta ja jokainen ryhmä jakoi keskeiset näkökohtansa siitä, miten käsitellä sopimatonta käyttäytymistä, miten havaita se, miten puuttua asiaan ja miten varmistaa, että sopimattomalla käytöksellä ei ole sijaa urheiluympäristössä.
Ryhmätehtävän jälkeen osallistujat tutustuivat Et ole yksin-, Ilmo- ja Whistleblower-raportointityökaluihin. Pauliina Lius ja Sanna Laurila Väestöliitosta esittelivät Et ole yksin -palvelua sekä -verkkokurssia, Palloliiton Timo Huttunen Whistleblower-ilmoituskanavaa ja Teemu Japisson Suomen urheilun eettisestä keskuksesta tutustutti osallistujat ILMO-palveluun. Keskeinen kotiin vietävä viesti nuorille valmentajille oli, että on tärkeää ilmoittaa epäasiallisen käytöksen havainnoista välittömästi. Hyviä kanavia ilmoituksen tekemiseen ovat edellä mainitut, joissa jokaisessa on mahdollista ilmoittaa epäasiallisesta käytöksestä nimettömästi. Lisäksi on tärkeää, että urheiluseuroilla on nimetty henkilö, joka viestii sisäisestä kaikille jäsenille käytettävissä olevista palveluista ja siitä, kuinka helppoa niiden käyttö on.
Parhaassa tapauksessa jokaisella seuralla on käytössään ennaltaehkäisevät työkalut, jotta epäasiallista käytöstä ei esiinny toiminnassa. Tämä saavutetaan parhaiten seuran, joukkueiden ja valmentajien yhteisillä säännöillä.
Tilaisuus jatkui lounaan jälkeen paneelikeskustelulla, jonka teemana oli: "Urheilijan hyvä valmennus: Valmentajien näkemyksiä urheilijan hyvästä valmennuksesta urheilijanpolun eri vaiheissa". Keskustelijoina toimivat Antti Paananen (Suomen Olympiakomitea), Sirkka Kaipio (Suomen Taitoluisteluliitto), Pekko Söderström (Suomen Palloliitto/Urhea) ja Mervi Brandenburg (HIFK). Nuorten valmentajien tiimi grillasi panelisteja kysymyksillä valmennuksesta, ja valmennuskonkarit nostivat puheenvuoroillaan seuraavia asioita esiin.
Parasta valmennuksessa:
- Kun valmentajana näkee, että urheilija kehittyy
- Auttaa muita kehittymään
- Ensimmäinen SM-voitto
- Nähdä, miten urheilijat voivat kehittyä oman työnsä tuloksena
- Eteneminen yhdessä urheilijan kanssa
- Kun urheilija sanoo valmentajalle, että vau, nyt voin olla oma itseni
- Kehittyä valmentajana yhdessä urheilijan kanssa
Paras hetki valmennuksessa:
- Suomen kansallislaulun kuuleminen ensimmäistä kertaa päävalmentajana
- Todistaa vanhempien ja todella nuorten pelaajien välistä vuorovaikutusta
- Lotan EM-mitali
- Valmentajalla on väliä -kampanjan postikortti entiseltä urheilijalta, jossa luki: Ilman minua en olisi minä
- Kun ensimmäinen oma urheilija lähti Eurooppaan ammattiurheilijaksi
Panelistien keskeinen viesti nuorille valmentajille oli, että avoimin mielin, hyvän valmennusfilosofian, rohkeuden, havainnoinnin, verkostoitumisen, kommunikoinnin, vuorovaikutuksen ja muiden valmentajien tuen avulla jokaisella nuorella valmentajalla on potentiaalia kehittyä hyväksi asiantuntijavalmentajaksi, joka ottaa urheilijoiden tarpeet huomioon jokaisessa urheilijan polun vaiheessa.
Paneelikeskustelua seurasi Sari Tuunaisen vetämä lyhyt Meidän Urheilu -työpaja, jonka lopputuloksena korostui Fair Coachingin keskeinen viesti; positiivinen ja kannustava valmentaja, urheilijakeskeisyys, turvallisen harjoitteluympäristön luominen, kommunikointi urheilijoiden ja vanhempien kanssa, avoin kuuntelu, jatkuva ammatillinen kehittyminen valmentajana ja kehityspalautteen antaminen urheilijoille ovat avainasemassa luotaessa modernia ja menestyvää Meidän Urheilua.
Päivän toiseksi viimeisen asiantuntiaja puheenvuoron piti Satu Kaski aiheesta: ”Valmentajan arki ja oman työn johtaminen”. Valmentajat kohtaavat työssään paljon stressitekijöitä, jotka johtuvat työkuormasta, työnantajan odotuksista ja valmennukseen käytettävissä olevista resursseista, jotka saattavat olla vajavaiset valmentajalta odotettuun tulokseen nähden. Taidot, joita valmentajalla on oltava, jotta he voivat käsitellä asianmukaisesti kohtaamiaan tilanteita, ovat: ajanhallinta, omien resurssien tunnistaminen, itsensä johtaminen, suunnittelu, ongelmanratkaisu, itsesäätely, itsestään huolehtiminen ja hyvinvointitaidot sekä tiedonkeruu ja läsnä olemisen taito. Satu päätti puheenvuoronsa kaikkien osallistujien yhteiseen keskusteluun siitä, mitä valmentaja voi tehdä parantaakseen työtilannettaan. Tähän sisältyi jokaisen tärkeimpien työtehtävien selkiyttäminen sekä pohdinta siitä, riittääkö annettu työaika työn tavoitteiden saavuttamiseen, miten työ jakautuu ennalta suunniteltuun ja akuuttiin työhön, onko valmentajan työ tyydyttävää, mielenkiintoista ja haastavaa. Kun nämä asiat on selkeänä mielessä, voi työnantajan kanssa keskustella avoimesti työtehtävien kehittämisestä sekä sopia odotuksista, joiden saavuttaminen on mahdollista käytössä olevilla resursseilla.
Päivän viimeisessä istunnossa Nuorten valmentajien tiimi esitteli vielä nuorten valmentajien 10 teesiä.
Tiedon täyteisen päivän päätteeksi osallistujat pääsivät testaamaan ongelmanratkaisutaitojaan pakohuoneessa ja tämän jälkeen nautittiin yhteinen illallinen iloisissa tunnelmissa.
