Meidän urheilun hanketyöntekijä ja urheilijoiden osallistamisesta vastannut Sakari Holopaisen mukaan urheilijoita tulee kuunnella siksi, että he ovat ainoat ihmiset, jotka todella tietävät mitä he itse valmennukseltaan toivovat.
- Kaikessa yksinkertaisuudessaan urheilijoita tulee kuunnella siksi että he ovat koko valmennustyön ydin. Valmennus ja opettaminen ovat pohjimmiltaan vuorovaikuttamista. Mikäli vuorovaikutus jää yksipuoliseksi, ajaudutaan tilanteeseen, jossa valmentaja opettaa lajia eikä urheilijaa, sanoo Holopainen.
Valintavaiheen kyselyyn vastasi 1285 nuorta 13 - 19 -vuotiaista urheilijaa ympäri Suomen. Vastanneet urheilijat edustavat 136 eri lajia ja vastaajista 54% on naisia, 44% miehiä, 0,7% muun sukupuolen edustajia ja 1,2% ei halunnut kertoa sukupuoltaan. Urheilijat saivat itse määrittää annetuista vastausvaihtoehdoista oman kilpailutasonsa. 6,1% vastaajista ei kilpaile lajissaan, 5,5% kilpaisee harrastesarjassa, 24,2% kilpasarjassa, 46,4% SM-sarjassa ja 17,7% kansainvälisellä tasolla.
Valintavaiheen urheilijoiden vastaukset olivat ikään, sukupuoleen ja kilpailutasoon vertailtuna hyvinkin samankaltaisia eikä merkittäviä eroja vastausten välillä syntynyt. Valintavaiheen urheilijoiden mielestä hyvä valmennus on kehittävää, kannustavaa ja tavoitteellista ja heidän mielestään erinomainen valmentaja on ihmislähtöinen, motivoiva ja vuorovaikutteinen, jolla on riittävä lajiosaaminen.
- Urheilijoiden vastauksissa oli mielenkiintoista nähdä, miten heidän näkemyksensä valmentajien laadukkaasta toiminnasta olivat urheilijan iästä, sukupuolesta tai kilpailutasosta riippumatta hyvin yhteneväisiä. Eroja sen sijaan löytyi urheilijoiden aiempien valmentaja kokemusten välillä ja näissä suurimmiksi erotteleviksi tekijöiksi osoittautuivat lajikulttuurit. Urheilijat siis kasvavat erilaisissa lajikulttuureissa ja erilaisten valmentajien valmennuksessa, mutta siitä huolimatta he kaikki lähtökohtaisesti toivovat tulevansa kuulluksi sekä arvostavat valmentajan kykyä toimia yhteistyössä urheilijoiden kanssa, toteaa Holopainen.
Huippuvaiheen urheilijoiden haastattelussa haastateltiin 20 suomalaista huippuvaiheen urheilijaa, jotka edustivat 16 eri lajia. Mukana oli 10 joukkueurheilijaa ja 10 yksilöurheilijaa. Heistä 12 kilpaili naisten sarjassa ja 8 miesten sarjassa. Neljä urheilijaa kilpailee paralajeissa.
Huippuvaiheen urheilijoiden vastauksissa korostuu enemmän urheiluosaamisen ja johtamiskäyttäytymisen merkitys kuin valintavaiheen urheilijoiden vastauksissa. Lisäksi huippuvaiheen urheilijat osaavat jo ottaa enemmän vastuuta urheilijana omasta tekemisestään, jolloin valmentajan taito motivoida urheilijaa ei korostu samalla tavalla kuin valintavaiheessa. Molemmissa vaiheissa esiin nousi se, että valmentajalla tulee olla intohimoa omaa työtään kohtaan.
Haastattelun ja kyselyn tuloksia hyödynnetään jatkossa Meidän urheilun toimenpidevaiheen kokonaisuuksissa.
Lisätietoja:
www.meidanurheilu.fi
Lataa urheilijaosallistamisten raportti tästä.
Lataa urheilutoimijoiden määrittelyvaiheen raportti tästä.
