Meidän urheilu ‒ loistamme yhdessä

- Meidän urheilu -kehitysprosessi täydentää, yhdistää ja vie käytäntöön olemassa olevia valmennukseen liittyviä linjauksia. Kehitysprosessia viedään eteenpäin urheilun toimijoita osallistaen, toteaa Suomen Valmentajien toiminnanjohtaja Sari Tuunainen.

Meidän urheilulla on kunnianhimoiset tavoitteet. Tarkoituksena on vauhdittaa käynnissä olevaa valmennuskulttuurin muutosta kohti ihmislähtöisempää toimintatapaa.

- Jos Meidän urheilusta ei tule itsessään kansanliikettä, niin siitä tulee ainakin toimintatapa yhteiseen kansanliikkeeseemme. Käynnissä oleva valmennuskulttuurin muutos on sitä, että siirrytään hierarkiasta luottamukseen perustuvaan toimintaan ‒ monologista dialogiin. Nyt on hyvä aika katsoa uudestaan, mitä hyvällä urheilulla ja valmennuksella voidaan saada aikaan suomalaiseen yhteiskuntaan, perustelee Suomen Ammattivalmentajat SAVALin puheenjohtaja Erkka Westerlund kehitysprosessin tarvetta.

- Meidän urheilussa ollaan ihan oikean asian äärellä. Valmennuksen ohella samat periaatteet ihmisten kanssa toimimisessa pätee myös seura- ja järjestöjohtamiseen, lisää seura- ja jäsentoimintayksikön johtaja Jaana Tulla Olympiakomiteasta.

Meidän urheilussa uskotaan, että valmennuksen laatu on tärkein yksittäinen tekijä urheilijan kehittämisessä ja määrittelee pitkälti koko organisoidun urheilun laadun. Urheilijalähtöinen valmennus kohtaa urheilijat yksilöllisesti arvokkaina ja urheilijat osallistuvat aktiivisesti valmentautumisen kaikkiin vaiheisiin suunnittelusta toteutukseen.

- Viihdyn kannustavassa ilmapiirissä. On tärkeää, että kysytään, miten haluan tehdä. Hyvää valmennusta on se, että valmentajaan voi luottaa, toteaa nuori yhdistetyn ja mäkihypyn urheilija Heta Hirvonen Lahden Hiihtoseurasta.

- Itselle valmentajana on parasta urheilijan kohtaaminen ‒ pääsee kohtaamaan onnistumiset, haasteet ja kehityskaaret. Mäkihypyssä on katsottava urheilijan kehittymistä, ei voi mennä ikäluokittain, kertoo puolestaan saman seuran valmentaja Olli Muotka.

- Lahden Hiihtoseuran mäkihypyn ja yhdistetyn harrastajamäärien nousun taustalla on yhteisöllisyys, jossa otetaan seurana huomioon niin seurajohto, urheilijat kuin vanhemmatkin, Muotka jatkaa.

Vaikka urheilijalähtöisen valmennuksen käytännön toteutuksessa on lajikohtaisia eroja, niin periaatteet ovat kuitenkin samat lajista riippumatta.

- Urheilijalähtöisyys on minulle arkipäivää. Autan urheilijoita etenemään kohti heidän asettamiaan tavoitteita. Kun tavoitteet on asetettu, niin heittäydyn siihen sitten itsekin täysillä mukaan. Lähtökohtana on, että tehdään ilon kautta, on hyvä olla. Haluan tuntea jokaisen urheilijan ‒ mikä häntä innostaa ja inspiroi. Kun tuntee urheilijansa arjen, niin silloin tehdään sen ihmisen kanssa, tiivistää Helsinki Rockettesin muodostelmaluisteluvalmentaja Kaisa Arrateig.

- On tärkeää, että valmentaja on tuki ja apu, mutta asioihin pääsee itsekin vaikuttamaan. Itsellehän sitä kuitenkin loppupeleissä tehdään. Vaatimustaso on korkealla, mutta se ei tunnu siltä tai se ei ainakaan ole huono asia, kommentoivat Arrateigin valmennettavat Petra Viitanen ja Roosa Latvala.

OVO Junior Teamin joukkuevoimistelija Ksenia Kameneva etenee urheilijan polulla määrätietoisesti valintavaiheesta huippuvaiheeseen.

- Loistan, kun on hyvä ilmapiiri, jossa valmentaja ja joukkuelaiset ovat valmiita tekemään töitä. Aina on sanottu, että sanokaa, jos jotain pitäisi tehdä toisin, kertoo Kameneva.

Ksenia Kamenevan viisivuotiaasta saakka tuntenut ja häntä siitä lähtien pitkään valmentanut Pulmu Puonti osallistaa valmennettaviaan ikätasoisesti.

- Alkuun se oli sitä, että voimistelijat saivat itse valita leikkejä ja liikkeitä. Pikkuhiljaa on annettu isompia tehtäviä ja vastuita. Kun urheilijat oppivat kirjoittamaan, niin he pääsivät heti antamaan nimettömänä palautetta ja ideoita, Puonti kertoo.

Varsin nuoresta saakka voimistelijat ovat olleet mukana muun muassa ohjelmien suunnittelussa.

- Luovuus on meidän lajissamme se, mikä lähentää, Puonti lisää.

Meidän urheilu -kehitysprosessi on alkanut määrittelyvaiheella. Kevään ja syksyn aikana tavataan urheilun toimijoita ja kuullaan heidän ajatuksiaan siitä, mitä hyvä urheilijalähtöinen valmennus on käytännössä. Määrittelyvaiheen jälkeen edetään toimenpidevaiheeseen eli kehittämistoimiin eri tahojen kanssa.

Meidän urheilu -kehitysprosessin viestinnällinen kick off -tilaisuus pidettiin 20.4.2022 Urheilumuseolla. Henkilöiden kommentit tähän tekstiin on poimittu tuosta tilaisuudesta.

Kick off -päivän aikana avattiin myös Meidän urheilun sosiaalisen median kanavat. Laita @meidanurheilu seurantaan Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa!