Ensimmäisessä näkökulmana on valmentajan esikuvarooli lasten ja nuorten valmennuksessa sekä oman toiminnan arviointi ja kehittäminen siinä roolissa:
Valmentajana saatamme olla lasten ja nuorten kanssa tekemisissä päivittäin. Pääsääntöisesti omalla toiminnallamme pyrimme kehittämään ja kasvattamaan lapsia tai nuoria. Kolumni sai aiheensa ajatuksesta: Millainen voima on valmentajan esimerkillä ja kuinka valmentaja voi vaikuttaa siihen, millaisena esimerkkinä toimii?
Lapset ja nuoret oppivat paljon matkimalla ja esimerkkejä seuraten, minkä takia esimerkillä on suuri voima lasten ja nuorten valmennuksessa. Mallioppimisen teoria perustuu Albert Banduran kehittämään sosiaalisen oppimisen teoriaan. Suurin osa käytöksestä opitaan mallioppimisen kautta ja se on tärkeää lapsen ja nuoren kehitykselle. Mallioppimisessa henkilö havainnoi muita ja sen perusteella jäljittelee omaa toimintaansa hyvänä koettuina toimintatapoina. Keskeistä on myös oppijan psykologiset ja kognitiiviset prosessit, joiden pohjalta malli siirtyy omaksi toiminnaksi.
Miten me valmentajina johdamme ja kasvatamme lapsia ja nuoria? Käyttäydymmekö valmennettaviamme kohtaan samalla tavalla kuin meidän vanhempamme ja valmentajamme ovat meitä kohtaan käyttäytyneet? Huusiko valmentajasi, kun hän turhautui? Huudatko sinä, kun turhaudut? Valmennettiinko sinua autoritäärisesti? Valmennatko sinä autoritäärisesti? Kysyikö valmentajasi sinulta aika ajoin mitä sinulle kuuluu? Kysytkö sinä valmennettaviltasi, mitä heille kuuluu? Todennäköisesti ainakin osittain samat mallit pätevät, ellet ole aktiivisesti harjoittanut itsensä johtamisen taitojasi. Jotta voit valmentajana olla hyvä esimerkki, tarvitset johtamisen taitoja – itsensä johtamisen taitoja. Kun kykenet johtamaan itseäsi, olet askeleen lähempänä onnistunutta muiden johtamista.
Valmentajan olisi hyvä pohtia omaa toimintaansa - kuinka häntä on kohdeltu, miten hän toimii nyt ja miten hän haluaisi toimia. Omalla esimerkilläsi vaikutat valmennettaviesi toimintaan, kuten myös vanhempi lastensa kasvattamiseen. Oma näyttö ja fyysinen esimerkki on usein sanallista ohjeistusta voimakkaampi, mikä lisää pelkästään valmentajan olemuksen merkitystä.
Itsensä johtamisen taidot ovat avain parempaan vuorovaikutukseen – niin sinun ja valmennettavan kesken kuin valmennettavien keskinäisen vuorovaikutuksenkin välillä. Mitä paremmin ymmärrät itseäsi, sitä paremmin ymmärrät myös muita ja vältyt mahdollisilta konflikteilta. Ihminen on itse vastuussa omista asenteistaan, ajatuksistaan, päätöksistään ja toiminnastaan. Muita et voi muuttaa, mutta omaa toimintaa ja asenteita voi aina kehittää, ja sitä kautta esimerkillään saada muut toimimaan kenties samoin. Hyvä tuo mukanaan hyvää. Kun valmentaja on urheilijoidensa kanssa “samalla viivalla”, niin luottamus valmentajan ja valmennettavan välillä paranee. Näin valmennuksestakin tulee kokonaisvaltaisempaa ja vaikuttavampaa.
Henkilökohtainen kasvu ja kehitys ihmisenä on elinikäinen prosessi. Voit kuitenkin mahdollisesti jouduttaa kehitystä pysähtymällä pohdiskelemaan tilannettasi omalla matkallasi taitavammaksi valmentajaksi. Itsensä johtamisen teorian pääkohtien ymmärtäminen auttaa sinua havainnoimaan itseanalyysin kautta, mikä on tällä hetkellä tilanteesi suhteessa aihekokonaisuuteen. Kun olet perillä tämän hetken tilanteestasi, voit määrittää vastuullisesti suunnan mihin haluat mennä ja missä haluat olla tulevaisuudessa. Jotta pääset tavoitteeseesi, sinun tulee muuttaa käytännön toimintaasi pitkäjänteisesti ja vahvasti sitoutuen. Estääksesi vanhaan toimintamalliin palaamisen ja edistääksesi muutosta, on toimintaa tietoisesti seurattava ja suuntaa edelleen tarkastettava.
Oman toiminnan muutos ei tule käden käänteessä. Omasta ei-halutusta toiminnasta voi olla vaikea päästä irti. Kuten jokaisessa prosessissa, välillä saattaa kompastella, kaatua ja on osattava nousta takaisin ylös. Mieti, millaisena valmentajana haluat sinut muistettavan. Mitä haluat omalla käytökselläsi viestiä? Millaisen ilmapiirin haluat valmennukseesi luoda? Ja ennen kaikkea, mitkä ovat ne konkreettiset keinot, joilla niihin pääset?
Kirjoittajat:
Hellsten, Henna
Rintapukka, Sanna
Törmänen, Heidi
Lähteet:
Bandura, A. 1997. Self-efficacy: The exercise of control. 4. painos. New York: Freeman
Salmimies, R & Ruutu, S. 2014. Itsensä johtaminen. Talentum Media. Alma Talent Verkkokirjahylly. Viitattu 7.3.2020. https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/BACBBXXUBGAJ
Sydänmaalakka, P. 2008. Älykäs itsensä johtaminen. Näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun. Talentum Media Oy. Jyväskylä.
