Lars-Eric Uneståhl oli olympiaurheilijoiden tukena jo 40 vuotta sitten

Myöhemmin urallaan hän on valmentanut ja konsultoinut 14 eri olympiakomiteaa ja niiden urheilijoita.

Uneståhlin henkisen valmennuksen metodit on koottu ”Järjestelmällinen ja integroitu mentaalinen valmennus” (IMT) -ohjelmaan. IMT, joka tulee siis sanoista Integrerad Mental Träning, kehitettiin tiiviissä yhteistyössä Ruotsin maa- ja olympiajoukkueiden kesken 1970-luvulla. Tekniikat perustuivat tutkimuksiin, kuten "Kehon ja mielen suhde”, ”Hypnoosi ja postsuggestio” sekä ”Muuntuneet tietoisuuden tilat”.

Vaikka IMT:n käyttö on levinnyt urheilusta esiintyvien taiteiden, koulujen, yritysten, organisaatioiden, terveyden, kliinisten alojen ja henkilökohtaisen kasvun sovelluksiin, niin urheilu on alue, jolla on ollut suurinta kiinnostusta tiedotusvälineissä.

Ruotsin yllättäessä jalkapallon U21 EM -voitolla vuonna 2015, niin mentaalinen/psyykkinen valmennus näytteli menestyksen keskeistä osaa. Toinen tärkeä sovellus Ruotsissa on ollut Businesskenttä, jossa 100 suurimmasta yrityksestä yli 50 % on käyttänyt henkistä valmennusta.

Integroitu mentaalinen valmennus (IMT) on järjestelmällinen, pitkän aikavälin ja tieteellisesti arvioitujen mentaalisten prosessien ja taitojen tuottama malli, jonka tavoitteena on kehittää yksilöä, tiimiä/joukkuetta ja organisaatiota.

Seuraavassa on esitelty IMT-mallin periaatteita:

Huippusuoritus ja hyvinvointi

Huippuosaamisen analyysit ja ohjelmat on luotu urheilun, taiteen ja liiketoiminnan parissa. Terveyden kehittäminen perustuu WHO:n ”Optimaalisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin" -määrittelyyn. Näitä ideoita sovelletaan myös urheilijoihin ja valmentajiin.

Ihanteelliset suoritusolotilat

Ihannetila on osa ”Parempi elämä” -konseptia, jolla on yhteyksiä mm. oppimiseen, luovuuteen, päätöksentekoon, suorituskykyisyyteen, suhteellisuuteen, terveyden vaalimiseen. Urheilun ohjelmat ihannesuoritustilan tuottamiseksi vertautuvat paremmin tunnettuun FLOW-tilaan.

Tietoisuuden tilat kontrollin välineenä

Dominoivan, tahdonalaisen tietoisuuden taustalla toimii tehokas ja edellisitä vaikuttavampi säätelyjärjestelmä, joka toimii kuvin, ankkurein, triggerein jne.

Mentaalisen valmennuksen perustaa (MVP=MBT, Basic Mental Training)

Jännittyneisyyden alentaminen kohentuneen säätelytaidon kautta säästää energiaa, edistää palautumista ja tekee tilaa ihanteelliselle lihasjännitykselle. Tarkoituksenmukainen antagonistien tensio ja rentous ilmentää psyykkisen valmennuksen ydintä, suorituksen rentouden tunnetta.

Toinen mentaalisen valmennuksen perusta koskee ”Sisäisen huoneen” olotilan omaksumista. Inner Mental Room on mielikuvallinen paikka levolle, palautumiselle, mentaaliselle ohjelmoinnille ja monille muille henkilökohtaisille kasvutehtäville.

Minäkuvan vahvistaminen

Egon vahvistamisen tekniikat kohentavat minäkuvaa, jota ilmentävät arvonanto, luottamus, tehokkuus, kunnioitus, sisäinen puhe jne.  Egon vahvistus on henkilökohtaisen kasvun väline ja merkittävä urheilun menestystekijä.

Tavoiteohjelmointi

Houkutteleva ura ja kilpailulliset tavoitteet ovat muunnettavissa mielikuviksi, joita voidaan ohjelmoida sisäisessä tilassa. Esimerkiksi ”Muistoja tulevaisuudesta” energisoi ja inspiroi päivittäistä valmennusta toimimalla menestyksen ohjausmekanismina.

Henkisen lujuuden valmentaminen

Tulevaisuuspelon alentaminen tai häivyttäminen kytketään ongelmanvälttämisen muutosasenteeseen, mikä aktivoi positiivista haasteen ja vaativan tehtävän kohtaamista.

Keskittymiskyvyn valmennus

Ankkurein tai triggarein lisätty huomio olennaisiin ärsykkeisiin päästää irti epäolennaisesta.

Elämänlaadun vaalinta

Optimismin vaalinta sekä sisäinen turvan ja tasapainon tunne yhdistyneenä huumoriin (nauru, huumori asenteena ja sisäinen ilo) ovat tarkoituksena luoda korkeata elämänlaatua urheilijan uralle ja sen jälkeen.

Tutkimuslöytöjä ja esimerkkejä IMT:n yhteydestä urheiluun

1. Mielikuvittelun taitoja (intensiteetti, selkeys, kontrolli) kuten "hypnoottisia alttiuskykyjä" voitaisiin parantaa järjestelmällistä ja pitkäaikaista valmennusta hyödyntäen (Uneståhl 1973, 1975).

2. Opiskelijaryhmä, joka heitti 30 mielikuvavapaaheittoa koriin päivittäin, paransi tulostaan samoin kuin salissa vastaavin määrin aidosti harjoitellut ryhmä (Uneståhl 1979).

3. Jo olympialaisissa 1976 ja 1980 ilmeni merkittävä yhteys tulosten ja mentaalisen valmennuksen suhteen.

4. Sadan keilaajan koeryhmän ero suoritustasossa oli pieni suhteessa arvottuun sataan vertailukeilaajan nähden kolmen kuukauden harjoittelujakson jälkeen. Tutkimuksen jatkuessa kolmen vuoden ajan ero kasvoi kasvamistaan (Uneståhl, 1979). Yhdestä koeryhmän heikkotasoisesta keilaajasta kehittyi kymmenen harjoitusvuoden kuluessa maailman paras keilaaja kolmeksi vuodeksi. 

5. Alppinisti hyötyi heikoimmin ajattelemalla joukkoa teknisiä ohjeita. Parasta tulosta syntyi kun mielikuvaohjelmoitiin kehoa hallitsemaan suorituksen kulkua samalla, kun mieltä ohjasi matalataajuinen ääni (Uneståhl 1979).

6. Fyysistä valmennusta tehostettiin korvaamalla negatiivista ja viivästettyä palautetta myönteisellä ja välittömällä feedbackillä. Tämä tehtiin vaikuttavin tekniikoin, missä ”aitoa” suoritusta vahvistettiin vapauttavin signaalein ja posthypnoottiseksi ohjelmoiduin myönteisin tuntein (Uneståhl, 1982).

7. Yksilö- ja joukkueurheilulajeissa tunnistettiin motivaatioeroja. Eräässä tutkimuksessa sata parasta ruotsalaista jalkapalloilijaa kertoi halustaan menestyä. 67:llä heistä oli kuitenkin kausitavoitteena muodostaa vain joukkue. Tälle ilmeni pari selitystä. Puolet oli tyytyväisiä muodostettuaan joukkueen.  Toisella puolikkaalla oli menestystavoitteita, mutta he eivät kyenneet muotoilemaan niitä selkeästi ja konkreettisesti (Uneståhl 1985).

8. Toinen tutkimus osoitti käänteisen U-mallin suoritustason ja tavoitetodennäköisyyden välille. Ennen henkistä valmennusta korrelaatio oli .55 ja valmennuksen jälkeen .75 (Uneståhl, 1990).

9. Tutkimukset posthypnoottisista vaikutuksista osoittivat mielentilojen vaihtelun suoritukseen.  Maksimaalisen isometrisen voiman mittaukset näyttivät 18 prosentin kasvua, kun urheilija saavutti ihanteelliset minä- ja tavoitekuvansa (Uneståhl-1992).

10. Edellinen johti tutkimaan ihanteellista lihasjännittyneisyyttä urheilussa, mikä osoitti ratkaisevia eroja alimman tason kansallisten urheilijoiden kyvyssä rentouttaa vastalihaksia (antagonisteja). Tämän tuloksena syntyi uusi ihanteellisen suorituksen tilatermi ”relaxence”, mikä tarkoittaa ”myötävaikuttavien lihasten ihanteellista jännittyneisyyttä sekä epäolennaisten ja vastavaikuttajalihasten rentoutta” (Uneståhl 1998).

11. Vasen-oikea-aivojen aktiivisuusmittaukset (omegapotentiaali) kilpasuorituksessa osoittivat, että korkea suoritustaso oli suhteessa parempaan aivolohkojen integraatioon (Uneståhl, 1998).

12. Tutkimus Ruotsin uimajoukkueen valmistautumisesta Sydneyn olympialaisiin osoitti Integroidun Mentaalisen Harjoittelun paremmasta tehosta uneen ja suorituksiin suhteessa melatoniiniin, placboon ja kontrolliin.

Uneståhl on tulossa Suomeen lokakuussa. Lisätietoja hänen seminaaristaan liitteessä. Lars Eric Uneståhlin ajatukset tähän artikkeliin on tulkinnut suomeksi Kimmo Siltanen. Englanninkielinen lähde liitteenä.

Liitteet

• 1 Valotalopuffi2.pdf (345 kB)
• Systematic & Integrated Mental Training IMT 1.pdf (223 kB)