Laji/valmentajayhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö ulottuu yhteisöllisyyden rakentamisen lisäksi myös muun muassa osaamisen kehittämiseen, viestintään, arvostukseen ja valmentajuuden laaja-alaiseen esiintuomiseen.
Mitä laji/valmentajayhteisöt sitten ovat?
Suomen Valmentajien toiminnassa mukana on tällä hetkellä 30 eri tavoin organisoitunutta valmentajaryhmittymää, joihin henkilöjäsen voi halutessaan ja kriteerit täyttäessään kuulua Suomen Valmentajien jäsenyyden lisäksi. Näistä käytetään nimitystä laji/valmentajayhteisöt. Suuressa osassa näistä Suomen Valmentajat hallinnoi molempiin tahoihin kuuluvien henkilöiden yhteisjäsenyyttä.
Siinä missä Suomen Valmentajat keskittyy toiminnassaan lajirajat ylittäviin asioihin, ovat lajiyhteisöt tärkeitä lajikohtaisten asioiden kehittämisessä ja edistämisessä. Tätä edistää usein myös se, että Suomen Valmentajien ja lajiyhteisön lisäksi yhteistyötä tehdään myös kyseisen lajin lajiliiton kanssa. Osa lajiyhteisöistä toimii kiinteästi lajiliiton yhteydessä. Osa taas on omia yhdistyksiään ja siten lähtötilanteessa lajiliitosta irrallaan. Oli lajiyhteisön järjestäytymisen tapa mikä tahansa, niin yhteistyöllä on mahdollista löytää synergiaa ja toteuttaa lajikohtaisesti monenlaista. Hyviä malleja on esimerkiksi jatko- ja täydennyskoulutusten rakentamisesta akselilla Suomen Valmentajat-lajiyhteisö-lajiliitto.
Verkostoitumiseen syvyyttä tuo Suomen Valmentajien kanssa yhteistyössä toimivat erityisosaajien valmentajayhteisöt, kuten Fysiikkavalmentajat ja Vammaisurheilun valmentajakerho. Yhteistyötä valmentajayhteisöjen tasolla tehdään myös Suomen urheilupsykologisen yhdistyksen SUPY:n ja Suomen urheilufysioterapeuttien SUFT:n kanssa.
Yksi tämän vuoden painopisteitä jäsenyysasioissa on laji/valmentajayhteisöjen kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen. Tähän saatiin eväitä 29.4. lajiyhteisöjen etätapaamisessa, johon osallistui 15 lajiyhteisöä, osa useamman kuin yhden henkilön voimin. Tapaamisen kautta saatiin arvokasta tietoa yhteisöjen tarpeista ja toiveista, kerrattiin yhteisiä vuosikelloon liittyviä asioita sekä pohjustettiin yhteisen näkyvyyden kehittämistä. Tärkeässä roolissa tapaamisissa on myös se, että lajiyhteisöt pääsevät jakamaan kuulumisiaan ja toimintamallejaan. Tällä kertaa laajempi esittely tuli ratsastuksesta, kun Equestrian Trainers Finlandin Anu Korppoo kertoi lajiyhteisön toiminnasta. Vuoden toinen lajiyhteisötapaaminen järjestetään tällä tietoa kahden edellisvuoden tapaan syyskokouksen yhteydessä marraskuussa.