Koulutustukiraportti: Suomi edustettuna ECSS-kongressissa Prahassa

Kolmipäiväinen kongressi alkoi suomalaisittain hienolla tavalla, kun Britanniassa pikajuoksun valmennuksessa menestyksellisen uran luonut Aki Salo esiintyi kutsuttuna puhujana heti avauspäivän luennon plenary-osiossa. Salo käsitteli puheessaan sitä, voitaisiinko biomekaniikan tuntemustamme siirtää urheilijoiden suorituskyvyn kehittämiseen. Tällä hetkellä Salo toimii Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen KIHU:n johtajana Jyväskylässä.

Toisen kongressipäivän lopuksi muistettiin kongressin perustajajäseniä ja erityisesti edesmennyttä professori Paavo Komia, jonka urasta ja elämäntyöstä liikuntatieteellisen tutkimuksen hyväksi yhteenvedon piti Komin tytär. Liikuttavan esityksen päätteeksi suuren kongressisalin koko yleisö osoitti kunnioitusta seisaallaan.

Vuosittain järjestettävä ECSS-kongressi pidettiin nyt 24. kerran. Tuona aikana liikuntatieteellinen kohtaaminen on kasvanut jättimäiseksi tiedepaketiksi, jonka tutkimustiivistelmät koottuna yhteen muodostivat 800 sivuisen kongressikirjan. Mukaan mahtui lukuisia kotimaisia raportteja. Kongressiorganisaatioon kuului myös suomalaisia jäseniä. Taija Finni oli mukana kongressin tieteellisessä komiteassa ja Neil Cronin, Ilkka Heinonen sekä Marko Laaksonen osallistuivat tieteelliseen arviointipaneeliin.

Suomesta kongressiin osallistui useita tutkimusryhmiä eri liikuntatieteiden aloilta. Tutkimukset käsittelivät laaja-alaisesti liikuntatieteellisiä kysymyksiä – yleisistä terveyttä koskevista raporteista yksityiskohtaisiin solutason mekanismeihin. Folkhälsanin tutkijaryhmä oli selvittänyt lasten aktiivisuutta, ylipainoa sekä ruutuaikaa. He raportoivat runsaan TV:n katselun olevan yhteydessä ylipainoon ja tutkimuslöydösten avulla voidaan pyrkiä ehkäisemään lasten ja nuorten ylipainoa. Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä oli tutkinut takareiden sähköistä lihasaktiivisuutta. Tutkimuksen löydösten mukaan saadaan uutta tietoa optimaalisempaan vamman jälkeiseen harjoitteluun ja kuntoutukseen. Jyväskylässä oli tutkittu myös, vastaako itse valittu kävelyvauhti lapsilla kohtalaisen tehon rasitusta. Tutkimus antaa viitteitä ja vaihtoehtoisia työkaluja liikunnan intensiteetin arvioimiseen. Soleuslihaksen motorista kontrollia oli selvitetty myös jyväskyläläisessä tutkimuksessa. Tutkimus antoi uutta tietoa lihaksen hermotuksesta tasapainonhallintaan liittyvissä kysymyksissä.

Puolustusvoimien tutkijoilla oli myös esityksiä kongressissa. Tutkimusten kohteina olivat mm. selviytymisharjoituksen vaikutukset stressihormonitasoihin. Lisäksi oli selvitetty fyysisen suorituskyvyn, ravitsemuksen, kehon koostumuksen, sydän ja verenkiertoelimistön sairauksien riskien ja tulehdustasojen yhteyksiä kuuden kuukauden aikana. Fyysistä suorituskykyä ja antropometrian muutoksia asepalveluksen aikana nais- ja miessotilailla oli myös selvitetty. Hävittäjälentäjien lihaksiston ja alaselkäkipujen yhteyttä oli myös tutkittu viiden vuoden seurannalla Jyväskylän yliopistossa.

Oulun yliopiston tutkimusryhmä oli tutkinut nuorison liikkumattomuuden taustatekijöitä. Niihin tekijöihin vaikuttamalla voitaisiin ennaltaehkäistä aikuisiän liikkumattomuutta ja sen aiheuttamia terveydellisiä seurauksia. Oulussa oli myös tutkittu älylaitekonseptilla tehdyn liikuntaharjoittelun vaikutuksia iäkkäiden toiminnallisuuteen ja arjessa selviytymiseen. Menetelmän avulla voidaan motivoida iäkkäitä kehittämään fyysistä kuntoa, jotta kävellen liikkuminen olisi turvallisempaa ja toiminnallisuus parempaa.

Kilpa-ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen tutkimus käsitteli unenaikaisen sykevälivaihtelumittauksen menetelmää, jossa ei tarvita iholle kiinnitettäviä mittauslaitteita lainkaan. KIHUn tutkijat esittelivät myös tutkimusta, joka käsitteli pikajuoksun aikaista EMG-aktiivisuutta askeleen eri vaiheissa. Turun yliopiston ja japanilaisen tutkimusyksikön yhteistyössä tekemässä PET-tutkimuksessa selvitettiin ruskean rasvan, lihaskudoksen ja lihaksensisäisen rasvan yhteyksiä. Norjassa olympiajoukkueen mukana tutkimustyötä tekevä suomalaistutkija raportoi antioksidanttipitoisen ravinnon vaikutuksia urheilijoilla.

Oma kongressiesitykseni käsitteli kilpauimareiden keuhkofunktioita, hengitysoireita sekä lääkärin toteamaa astmaa ja allergioita sekä niiden hoitoon määrättyä lääkitystä. Tutkimus oli tehty yhteistyössä Helsingin, Turun, sekä Jyväskylän yliopistojen kanssa. Kutsuttuna puhujana kongressissa Ilkka Heinonen kertoi fyysisen aktiivisuuden pitkäaikaisia vaikutuksia sydänlihaksen toimintaan ja aineenvaihduntaan.

Tutkimusesitysten lisäksi suomalaisosaaminen oli edustettuna myös laite-esittelyjen puolella. Esillä oli Kuopiolainen teknologiayritys Kubios Oy, jonka erikoisosaaminen on tutkimusdatan analysoinnissa. Heidän kehittämällä ohjelmistolla analysoidaan sykevälivaihteluun liittyviä ilmiöitä, kuten stressiä ja palautumista.

Kongressi oli sisällöltään äärimmäisen kattava ja tarjosi paljon uutta tutkittua tietoa ja työkaluja tutkijoille ja myös hyödyllisiä välineitä valmentajille käytännön työhön. Tarkoituksenani on jatkossa kirjoittaa lyhyitä käytännönläheisiä tietoiskuja kiinnostavista viimeaikaisimmista liikuntatieteellisistä tutkimuksista. Kirjoitusten on tarkoitus olla valmentajien työkaluina suoraan valmennukseen sovellettaviksi.

Teksti ja kuva: Marja Päivinen

Kirjoittaja on saanut Suomen Valmentajien koulutustukea koulutukseen osallistumiseen.