Kongressin yli 1000 osallistujaa edustivat kaikkiaan 50 eri maata ympäri maailmaa. Jokaisella osallistujalla oli mahdollisuus päästä valitsemaan omaa kiinnostusta vastaavia esityksiä kaikkiaan yli 150 suullisesta esityksestä, yli 400 posterista ja yli 50 eri workshopista. Viisipäiväinen kongressi koostui päivittäisistä keynote-puheenvuoroista, erilaisista lyhyistä suullisista esityksistä ja postereista sekä käytännönläheisistä workshopeista.
Kongressissa oli tarjolla myös etukäteisohjelmaa mm. erilaisten workshopien ja ammattilaisurheiluympäristöihin tutustumisten merkeissä sekä jokaiselle osallistujalle tarkoitetut avajais- ja päätöstilaisuudet. Kongressin aikana oli mahdollisuus osallistua erilaisiin sosiaalisiin aktiviteetteihin kuten vuoristoon ja kaupunkiin tutustumiseen sekä varhaisiin aamuliikuntatuokioihin joogaten tai lenkkeillen.
Kansainvälisiin kongresseihin kuuluu yleensä erilaisia tutkimuskilpailuja, ja sellaista ei puuttunut tälläkään kertaa. Suomikin oli kilpailussa edustettuna Jatta Muhosen (ja tutkimustiimin) toimesta tärkeällä turvalliseen urheiluun keskittyvällä aiheella: ”Athletic identity influences normalisation and disclosure of emotional abuse in Finnish athletes”. Upeaa ja tärkeää työtä Jatta ja tiimi! Heidän tutkimuksistaan kuulemme varmasti lisää.
Suomen vahva osaaminen oli edustettuna myös kongressin pääpuheenvuoroissa, sillä viidennen päivän keynote-puheenvuoro oli annettu Mia Stellbergille (FIN) otsikolla: ”Sport psychology in Esports”. Kongressin avasi ensimmäisenä päivänä Daniel Gould (USA) omalla keynotellaan: Coaching today´s athlete:”meeting them where they are and taking them where they need to go”. Toisena päivänä oli vuorossa Cecilie Thogersen-Ntoumani (DEN): “Why is it so difficult when you have to, and so easy when you want to? The role of motivational factors for physical activity promotion” ja kolmantena päivänä ääneen pääsi Stiliani “Ani” Chroni (NOR): Our duty to safeguard sport: “From ignorance and silence to knowledge and practice”. Neljännen päivän avasi Duarte Araujo (POR): “The ecological dynamics of cognizant bodies in expert sport performance”. Viimeisen päivän toinen keynote-puheenvuoro ja koko kongressin päätöspuheenvuoro oli Kristoffer Henriksenin (DEN) “Performance excellence under pressure: refelections of a scientist practitioner”. Kuten keynote-puheenvuorojen otsikoistakin voi päätellä, hyvin moninaiset teemat liittyvät suorituskykyyn ja -paineeseen.
Kongressissa oli todella laaja kattaus erilaisia aiheita ja oli todella haastava pohtia, mitä puheenvuoroja haluaa kuuntelemaan. Aiheina oli mm. henkinen vahvuus, motivaatio, suoritusahdistus, ryhmädynamiikka, urheiluvammat, kokonaisvaltainen turvallisuus, valmennuksen psykologia, päivittäinen liikkuminen sekä kokonaisvaltainen terveys. Valmennuksen psykologian osalta oli hienoa kuulla, kuinka paljon maailmalla otetaan seura- ja lajijohtoa mukaan pitämään huolta mm. valmentajien tukemisesta ja kokonaisvaltaisesti turvallisista urheiluympäristöistä. ”Safeguarding”-teema näkyi kongressin esityksissä muutenkin vahvasti ja tästä kuulemme varmasti jatkossa lisää, sillä se oli yksi keskeinen teema myös tämän vuoden olympialaisissa ja se on meidän jokaisen vastuulla.
Itse päätin keskittyä kongressissa aiheisiin, joista haluan jakaa tietoa myös eteenpäin moniammatillisissa työympäristöissäni. Kävin kuuntelemassa useita puheenvuoroja ja osallistuin useisiin workshopeihin aiheista kokonaisvaltainen terveys, mielenterveys sekä urheiluvammojen ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus psykologisesta näkökulmasta. Urheilijoiden kuntoutuksessa täytyy pysähtyä tarkastelemaan urheilijan tilannetta kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti sekä nähdä ihminen vamman takana. Kuntoutuksessa on myös keskeistä pysähtyä pohtimaan, kuinka urheilijan motivaatiota on mahdollista ylläpitää ja tukea kuntoutumisen eri vaiheissa. Useat asiantuntijat nostivat esille, kuinka mm. mindfulness-, havainnointi- ja mielikuvaharjoittelun sekä tavoitteiden asettelun avulla voimme tukea urheilijan kuntoutumista ja motivaatiota kuntoutuksen alusta lähtien, vaikka urheilija ei pystyisi fyysisesti tekemään paljoakaan hoidon ja kuntoutuksen alkuvaiheessa. Emme usein edes tiedosta, kuinka paljon esim. palloilulajin urheilijalla jää havainnointia pois harjoittelusta, kun hän on poissa lajiharjoittelusta. Voimme myös pohtia voisiko esim. kuvallinen kuntoutuspäiväkirja, piirtäminen tai kirjoittaminen auttaa ja tukea motivaatiota? Monna Arvinen-Barrow on kollegoineen tehnyt pitkään töitä urheiluvammojen psykologian parissa ja oli ilo päästä osallistumaan Arvinen-Barrow`n kanssa samoihin workshopeihin.
Minulle tämä oli ensimmäinen maailmanlaajuinen urheilupsykologiaan ja suorituskykyyn keskittyvä kongressi. Aiemmin olen vieraillut enemmän liikunta- ja liikuntalääketieteisiin keskittyvissä ECSS (European College of Sport Science) - ja ACSM (American College of Sports Medicine) -kongresseissa. Oli ilo huomata, että kaikissa näissä kongresseissa nousee paljon sanoja teemoja esille, vaikkakin aina kyseisen organisaation näkökulmasta käsin.
Mitkä olivat omat päällimmäiset ajatukset kongressista? Virikeähky! Siistiä! Uusia ajatuksia!
Paljon mielenkiintoista jäi varmasti kuulematta, mutta onneksi on abstrakti- ja ohjelmakirjat, joihin voi palata mielenkiinnon mukaan. Mielenkiintoisinta kongressissa oli osallistua workshopeihin sekä käydä keskusteluja ja jakaa osaamista eri maiden edustajien kanssa. Kongressi antoi paljon mahdollisuuksia verkostoitumiseen ympäri maailmaa sekä tarjosi erilaisia näkökulmia, uusia ajatuksia ja oppeja jatkotyöstettäväksi omaankin työskentelyyn, mutta ennen kaikkea vahvisti myös sitä hyvää, mitä itse jo tekee omassa työssään ja mitä me teemme Suomessa. Summa summarum: osallistun ehdottomasti toisenkin kerran.
Lopuksi haluan kiittää Suomen Valmentajia koulutustukirahasta, joka tarjosi mahdollisuuden viettää ammatillista aikaa kansainvälisen kongressin merkeissä. Kiitos!
Artikkelin kirjoittaja Henna Hukkanen osallistui FEPSAC (European federation of sport psychology) 2024 -kongressiin Itävallassa heinäkuussa ja sai Suomen Valmentajien koulutustukea osallistumiseen. Artikkeli on tiivistelmä hänen kokemuksistaan kongressissa.
