Tulokset todensivat sitä kuvaa, joka koronan vaikutuksista on ollutkin liikunta-alan toimijoilla. Vakavimmat akuutit vaikutukset koronalla on ollut alan yrityksiin, mutta myös moni urheiluopisto, osa urheiluseuroista ja muista alan toimijoista on kokenut merkittäviä haasteita. Tiivistäen sanottuna kaikki liikunta-alan tahot, joilla tulot perustuvat asiakasvirtoihin ja joilla on samaan aikaan kiinteitä kuluja, kuten henkilöstöä ja tilavuokria, ovat kohdanneet vaikeuksia koronan aiheuttaman poikkeustilan vuoksi.
Liikunta-alalla ei näytä myöskään olevan koronakriisin voittajia. Keväällä tehdyt talouden sopeuttamistoimet näyttävät pääosin pelastavan alan toimijoita kriisin akuutista vaiheesta, mutta moneen toimijaan korona vaikuttanee toden teolla vasta myöhemmin esimerkiksi valtion ja kuntien talouden heikentyessä, rahapelituottojen vähentyessä tai mikäli uudet rajoitustoimet estävät toiminnan syksyllä.
Esimerkkejä akuuteista vaikutuksista:
Lomautukset ovat tulleet tutuiksi muun muassa valmentajille. Lomautuksia on tehty etenkin liikunta-alan yrityksissä, joista noin puolet on käynnistänyt lomautuksia. Lomautuksia on käytetty säästötoimena myös merkittävässä määrin urheilujärjestöissä, kuten lajiliitoissa ja seuroissa. Julkisella sektorilla, kuten kuntien liikuntapalveluissa, on jouduttu turvautumaan lomautuksiin yrityksiä ja urheilujärjestöjä vähemmän. Korona ei kuitenkaan ole aiheuttanut keväällä 2020 merkittävässä osassa liikunta-alan toimijoita irtisanomisia. Jos koronarajoitukset tiukentuvat uudestaan syksyllä, lomautusten ja irtisanomisten määrä kasvanee merkittävästi.
Liikunta-alan yritysten toimintaedellytyksiin koronarajoitukset ovat vaikuttaneet pääosin erittäin paljon, monilla keskeyttäneet toiminnan kokonaan. Kyselyyn vastanneilla liikunta-alan yrityksillä 59 %:ssa liikevaihto on laskenut vähintään puolella ja 40 %:lla yrityksistä vähintään 75 %. Alan yrityksistä kuitenkin puolet arvioi varmasti selviytyvän koronakriisistä ja lopuistakin reilu kolmannes arvioi ehkä selviävänsä. Kyselyyn vastanneiden liikunta-alan yritysten tilanne näyttäytyy monelta osin heikommalta kuin yritysten tilanne keskimäärin.
Valtaosa (80 %) yhdistyspohjaisista urheiluseuroista selvisi kevään 2020 rajoituksista melko vähillä ongelmilla. Viidennekselle seuroista aiheutui kuitenkin paljon tai erittäin paljon ongelmia. Näitä seuroja yhdistää raskas kiinteiden kulujen rakenne, tulorahoituksen nopea vähentyminen ja talouspuskurien puuttuminen. Ry-pohjaisten seurojen tulonmenetykset maalis-toukokuun ajalta olivat arviolta yhteensä 76 M€, joista säästöjen jälkeen nettomenetyksiksi jäi 47 M€. Osakeyhtiö-pohjaisissa seuroissa tilanne on haastava jo kevään jälkeen: Noin puolet oy-seurojen vastaajista arvioi tilanteensa kriittiseksi.
Lajiliitoissa ja muissa liikuntajärjestöissä koronakriisi vaikutti erityisesti huippu-urheiluun, tapahtumiin, leireihin ja näytöksiin sekä kilpailutoimintaan. Järjestöjen talouteen liittyvät suurimmat vaikutukset nähtäneen vasta syksyllä 2020. Maalis-toukokuun 2020 tulonmenetykset järjestöissä olivat arviolta 11,4 M€, joista sopeuttamistoimien jälkeen nettomenetykset ovat 2,1 M€.
Koulutus- ja tutkimusorganisaatioista koronarajoitukset ovat vaikuttaneet eniten niihin, joilla maksullinen palvelutoiminta on merkittävä osa tulorahoitusta, kuten liikunnan koulutuskeskuksiin. Rajoitukset pysäyttivät urheiluopistojen asiakasvirrat lähes kokonaan. Kaikkien koulutuskeskusten osalta arvio maalis-toukokuun nettomenetyksistä on yhteensä noin 6 M€. Alan muihin koulutus- ja tutkimusorganisaatioihin korona on vaikuttanut pääsääntöisesti vain jonkin verran, mutta muutaman yhteisön taloudellista tilannetta korona on heikentänyt erittäin paljon.
Akuutista vaiheesta eteenpäin
Selvityksen tulosten perusteella liikunta-alan toimijatahot näyttäisivät selviävän varsin hyvin koronapandemian akuutista vaiheesta. Sopeuttamistoimet ja talouspuskurit ovat kuitenkin nyt jo pääosin käytetty, joten tulevaisuus huolettaa. Samoin huolettaa liikunta-alan osaajien tilanne. Lomautukset ovat ajaneet ihmisiä ahtaalle ja nähtäväksi jää palaavatko kaikki osaajat lomautuksiltaan tai yksinyrittäjien toimintakatkoksilta takaisin epävarmaksi osoittautuneelle liikunta-alalle.
Tukea toipumiseen on onneksi jonkin verran ollut tarjolla ja mahdollisesti on vielä tulossakin. Liikunta-alan yritysten tulee hakea muiden yritysten tavoin yritystukea toimintaansa koronasta toipumisessa. Seuroille on ollut erillinen tukihaku ja kunnat ovat merkittävästi tukeneet seuratoimintaa jättämällä perimättä tilavuokria toimintatauon aikana ja maksamalla seuratuet normaalisti huolimatta suunniteltua vähemmästä toiminnasta. Liigat ovat voineet hakea tukea omasta tukipaketistaan. Lajiliittojen tai aluejärjestöjen toimintaan tukea ei ole toistaiseksi ollut tarjolla.
Koronakriisi on tuonut jotain myönteistäkin liikunta-alalle. Se on nostanut digitalisaation sekä ulkoliikuntalajien ja luontoliikunnan merkitystä.
Koronakriisin vaikutuksia on vielä kesäkuussa mahdotonta arvioida laaja-alaisesti. Lopulliset vaikutukset riippuvat kriisin pituudesta ja yleisen taloustilanteen kehittymisestä. Jos syksyllä 2020 tulee toinen korona-aalto ja yhteiskunnassa joudutaan uudelleen kiristämään rajoituksia, yhä useampi liikunta-alan toimija on merkittävissä vaikeuksissa.
Valtion liikuntaneuvoston selvitys Koronapandemian akuutit vaikutukset liikuntatoimialaan on luettavissa kokonaisuudessaan: Koronapandemian akuutit vaikutukset liikuntatoimialaan
Tähän artikkeliin on koostettu huomioita selvityksen julkistamiswebinaarista 17.6.2020.
