Koulussa kiusaamiseen ei puututtu, vaikka se lopulta äityi jopa fyysiseksi väkivallaksi. Ratsastus ja hevoset pelastivat Björsin elämän.
- Ratsastus oli minulle kova juttu ja sain hirveästi iloa siitä. Tuli sellainen olo, että olen tärkeä ja riitän.
Kiusatuille Björs haluaakin sanoa, että on tärkeää, että on jokin oma asia mistä pitää kiinni, ettei siitä luovuta.
Valmennettaviensa kanssa Björs luo heti alkuun kiusaamattomuuden ja yhdenvertaisuuden säännöt. Ensimmäisenä pyritään ennaltaehkäisemään ongelmatilanteiden syntyminen. Puhumalla avoimesti varmistetaan, että jokainen ymmärtää mitä kiusaaminen ja syrjintä on. Jos syrjintää esiintyy, se otetaan vakavasti ja siihen puututaan välittömästi. Omat kokemukset ovat auttaneet Björsiä havaitsemaan ongelmatilanteita paremmin.
Björs kokee tärkeänä sen, että vastuuvalmentaja on kiinnostunut urheilijasta, jotta pystytään viemään urheilijaa eteenpäin ja saavutetaan tuloksia. Valmentajan on hyvä tiedostaa, miten urheilija kokonaisvaltaisesti jaksaa. Urheilijalle valmentajan tuki on merkittävää ja valmentajalta vaaditaan siten muutakin kuin pelkästään lajiosaamista.
Björsin mukaan täytyisi osata kuunnella, ymmärtää ja olla urheilijan tukena. Ratsastusvalmentajana on huomioitava hevonen, urheilija sekä itsensä.
Esimerkiksi joukkuematkoilla Björsin tietoon on tullut kokemuksia itsemurhayrityksistä, itsensä viiltelystä, perheväkivallasta. Näissä tilanteissa olisi oleellista, että valmentaja osaisi toimia oikealla tavalla. Mistä valmentajalle tukea näissä tilanteissa toimimiseen?
Björs toivoo, että lajiliitot kiinnittäisivät enemmän huomiota myös valmentajien jaksamiseen ja hyvinvointiin, jatkokoulutukseen sekä vertaistukeen. Lopuksi hän kuitenkin toteaa, että on onnellinen ja tyytyväinen siihen, että nykyisin asioista puhutaan enemmän.
Yhtä jalkaa – kiusaamisen ja häirinnän seminaari puhutteli
Suomen Ratsastajainliitto ja Suomen Olympiakomitea järjestivät Yhtä jalkaa – kiusaamisen ja häirinnän vastaisen seminaarin 7.3.2018. Urheiluyhteisölle, kuten lajiliitoille, urheilun vaikuttajille ja seuratoimijoille suunnatussa tilaisuudessa käsiteltiin ajankohtaista aihetta monipuolisesti.
Ratsastusvalmentaja Marko Björs oli yksi seminaarin puhujista. Hänen lisäkseen erikoissuunnittelija Matti Hakamäki Likesistä toi esille hyväksikäytön ja seksuaalisen väkivallan tyypillisiä piirteitä ja tunnusmerkkejä oikeustapausten pohjalta. Urheilupsykologian asiantuntija Martina Roos-Salmi jatkoi puolestaan aiheen käsittelyä turvallisen ja toimivan urheiluyhteisön näkökulmasta. Hän listasi neljä avainasiaa kiusaamisen ja häirinnän torjumisessa: ymmärrä, tunnista, toimi ja ennakoi.
Seminaarissa aihetta avattiin myös käytännön tasolla. Setan nuorisotyön koordinaattori Heta Hölttä käsitteli teemaa sukupuolinormien näkökulmasta, urheiluseuroille suunnitellusta häirintäkyselystä kertoi SUEKin tutkimuspäällikkö Nina Laakso, Jaakko Luumi esitteli Jääkiekkoliiton ja Väestöliiton yhteistyössä kehittämää raportointikanavaa ja Suomen Taekwondoliiton nuorisovastaava Tiiu Tuomi kertoi kamppailulajien toteuttamasta Kamppailija ei kiusaa -kampanjasta.
