Konferenssin ohjelma sisältää esityksiä voimaharjoittelun eri näkökulmista alan huippututkijoilta, jotka tekevät vaikuttavaa tutkimustyötä, kouluttavat tulevia asiantuntijoita ja soveltavat tutkittua tietoa käytäntöön eri kohderyhmille. Konferenssin ensimmäisenä teemana ovat voimaharjoittelun vaikutukset, jossa pääpuhujina ovat professori Urs Granacher (Freiburgin yliopisto, Saksa), emeritusprofessori Keijo Häkkinen (Jyväskylän yliopisto), ja professori Michael Roberts (Auburnin yliopisto, USA), joiden esitykset käsittelevät voimaharjoittelun vaikutuksia nuorilla urheilijoilla, konsentrisen ja eksentrisen harjoittelun vaikutuksia sekä sitä, miksi harjoittelun vasteet vaihtelevat yksilöiden välillä.
Konferenssissa perehdytään myös sukupuolten välisiin eroihin voimaharjoittelussa, pääpuhujina emeritusprofessori William Kraemer (Connecticutin yliopisto, USA), ja professori Kirsty Elliott-Sale (Manchester Metropolitan University, UK). Prof. Kraemer on voimaharjoittelun ja endokrinologian tutkimuksen uranuurtaja, joka on saanut runsaasti tunnustusta alan työstään. Professori Elliott-Sale on maailmankuulu naisten endokrinologian ja liikuntafysiologian asiantuntija. Hän on korostanut kuukautiskierron ja hormonaalisten ehkäisyvälineiden merkitystä urheilevalle naiselle.
Yksi keskeinen teema tulevassa konferenssissa käsittelee voimaharjoittelun hermostollisia vaikutuksia, josta uusinta tutkimustietoa tuo alan kärkitutkija, apulaisprofessori Dawson Kidgell (Monash University, Australia). Keskushermoston sopeutuminen voimaharjoitteluun on yksi nousevista tutkimusaloista ja konferenssissa tutustutaan hermoston tutkimukseen paitsi teoriassa myös käytännössä.
Voimantuoton harjoittamisen periaatteisiin ja käytäntöihin perehdytään konferenssissa usean asiantuntijan esityksissä. Muun muassa professori Robert Newton (Edith Cowanin yliopistosto, Australia) puhuu voima- ja tehoharjoittelun periaatteista ja siitä, miten niitä voidaan soveltaa eri urheilijaryhmissä. Tutkitun tiedon käytännön soveltamiseen keskittyvät professori Paul Comfort (Salfordin yliopisto, UK) ja apulaisprofessori Vidar Andersen (Länsi-Norjan yliopisto), jotka kertovat kuinka nopeusvoimaharjoittelua voi soveltaa eri urheilukajeissa. Konferenssissa luennoi myös professori Greg Haff (Edith Cowanin yliopistosto, Australia), joka on erikoistunut voimavalmennukseen ja sen tutkimukseen.
Konferenssiin sisältyy käytännön demonstraatioita, joissa esitellään erilaisia menetelmiä, joita voidaan soveltaa voimaharjoitteluun. Yhden näistä demonstraatioista toteuttavat Heikki Keskitalo ja Ari Moilanen Lapin Urheiluopistosta, jotka esittelevät painonnostajiensa kanssa online-liikeanalyysejä painonnostossa. Painonnoston biomekaniikkaa käsittelee esityksessään myös Angela Sorensen (Middlesexin yliopsto, UK), tutkimusalan tuore tohtori. Nopeusvoiman harjoittamisen käytäntöihin konferenssin osallistujat perehdyttävät sitä pitkäjänteisesti tutkinut apulaisprofessori Fernando Pareja-Blanco (Pablo de Olaviden yliopisto, Espanja) yhdessä Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Simon Walkerin kanssa.
Konferenssin viimeinen teema käsittelee ravitsemusta ja voimaharjoittelua, jossa pääpuhujana on tohtori Ina Garthe Norjan olympiaurheilukeskuksesta. Hän on huippu-urheilijoiden ravitsemuksen, ravintolisien, kehonkoostumuksen ja energiavajeen asiantuntija. Tohtori Garthen esitystä huippu-urheilijoiden voima- ja tehoharjoittelua tukevasta ravitsemuksesta täydentää Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Juha Hulmin tuoma uusin tutkimusnäyttö ravitsemuksen merkityksestä lihasten kasvuun.
Konferenssin viimeinen päivä pidetään yliopiston laboratorioissa. Työpajoissa tutustutaan voimaharjoittelun hermostollisten mukautumismekanismien tutkimusmenetelmiin käytännössä sekä uusimpiin voimaharjoittelun sovelluksiin eri urheilulajeissa, vaikka itsekin kokeillen.
Lisätietoja: www.jyu.fi/icst2023
Ilmoittautuminen päättyy 1. syyskuuta.
