Annina Arvon liikunnanohjaaja AMK -opinnäytetyöprosessissa tuotetun työkalun tarkoituksena on tukea ihmislähtöistä valmennusta ja auttaa valmentajia näkemään mitkä ihmislähtöisen valmennuksen osa-alueet hänen toiminnassaan toimivat ja mitä hän voi kehittää tulevaisuudessa. Työkalu sisältää seurantalomakkeen ja oppaan, jonka avulla valmentajakouluttaja, -tutor tai esimerkiksi seuran valmennuspäällikkö voi auttaa valmentajia toimimaan työssään ihmislähtöisesti. Työkalu tukee oman toiminnan kehittämistä vuorovaikutuksen, motivaation tukemisen ja oppimisen edistämisen osa-alueilla.
- Meidän urheilun näkökulmasta Anninan opinnäytetyö on erittäin merkityksellinen sillä valmentajien osaamista heidän arjessaan ja työssäoppimista yleisesti on tavoitteena lisätä meidän urheilun toimenpiteiden avulla. Työkalu ja opas mahdollistavat ihmislähtöisen valmennuksen, hyvän vuorovaikutuksen ja valmentajan toiminnan kehittämisen valmentajan omassa toimintaympäristössä ja sen avulla pystytään valmentajan osaamista kehittämään jatkuvasti ja erittäin matalalla kynnyksellä sekä pienellä panostuksella, toteaa Henna Tanhuanpää, Meidän urheilu -kehitysprosessin hankevastaava työkalusta.
Työkalu syntyi tutkimuksellinen kehittämistyön tuloksena, jonka empiirinen osuus tehtiin osallistavana työpajana sekä ryhmä teemahaastatteluina. Työpajassa luotiin raamit oppaan ja lomakkeen sisällölle. Myöhemmin sitä jalostettiin ja kehitettiin teemahaastatteluiden ja asiantuntijatiedonantojen avulla. Vahvana teoriapohjana työkalulle toimii Ryan ja Decin itsemääräämisteoria, joka on yksi tutkituimpien teorioiden joukkoon kuuluva psykologinen teoria. Se kuvaa ihmisen käytöksen, kehityksen ja ratkaisujen takana olevia motivaationaalisia teorioita Ihminen pyrkii teorian mukaan tyydyttämään psykologisia perustarpeita vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja sosiaalisella ympäristöllä on merkittävä vaikutus siihen, miten yksilö motivoituu. Nämä perustarpeet ovat autonomian, pätevyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunne. Lisäksi Abrahamin ja kollegoiden esittämä ”who-what-how” -malli on ollut taustalla työkalua tehtäessä ja se korostaa valmentajien tiedon olevan kontekstialisoitu urheilijan sekä urheilulajin tarpeisiin. ”Who-what-how” -malli korostaa, että valmentajien on tärkeää ymmärtää toimintakulttuuria, yksilöä ja kontekstia, jossa he toimivat sekä omia henkilökohtaisia arvojaan ja filosofioitaan.
Opinnäytetyöraportissa käsitellään myös suomalaisen valmennuskulttuurin sitoutuneisuutta suomalaiseen johtamiskulttuuriin. Tutkijat määrittelevät johtajuuden yleensä yksilöllisen näkökulmansa ja itseään kiinnostavimman ilmiön mukaan. Joseph C. Rost määrittelee johtajuutta vaikutussuhteena johtajien ja seuraajien välillä, jotka pyrkivät muutoksiin, jotka kuvastavat molempien tavoitteita. Tämä määritelmä kuvailee hyvin myös valmennusta; valmentaja ja urheilija pyrkivät myös muutoksiin, jotka palvelevat molempien tavoitteita. Johtamisen ja valmennuksen muuttaminen ihmislähtöisemmäksi on ollut keskusteluissa jo 1900-luvun loppuvuosikymmenyksiltä lähtien. Valmentajan käsikirjassa vuodelta 2012 mainitaan, että valmentaminen toimintana ei välttämättä ole muuttunut yhtä paljon kuin ymmärrys siitä tänä aikana. Ehkä nyt, kun on saatu enemmän yhteistä ymmärrystä asiasta, on käytäntöön siirtymisen aika ja tämän työkalun tarkoitus on tehdä juuri sitä.
- Työkalussa vuorovaikutus seuraajan ja seurattavan välillä on keskeisessä roolissa. Se ohjaa seuraajaa toimimaan itse ihmislähtöisesti ja hyvää vuorovaikutusta sekä oppimista edistävällä tavalla. Seurantalomake ja opas onkin suunniteltu siten, että se parhaimmillaan kehittää sekä seurattavan että seuraajan toimintatapaa ja valmennusta arjessa sekä luo toimintakulttuuria, jossa jatkuva oppiminen on keskiössä myös valmentajalla, kommentoi Arvo työkalua.
Työkalu löytyy Meidän urheilun nettisivuilta ja se on kaikkien vapaasti ladattavissa työkalut ja toimintamallit -sivuilla.
Voit ladata materiaalit käyttöösi myös tästä:
Opas
Seurantalomake
Opinnäytetyöraportti
Lähteet:
Abraham, A., Jiménez-Saiz, S.L., Mckeown, S., Morgan, G., Muir, B., North, J., and Till, K. 2015, 16-53. Planning your coaching: A focus on youth participant development. Practical Sports Coaching. Abingdon, UK: Routledge.
Deci, E. L. & Ryan, R. M. 1985. Intrinsic motivation and self- determination in human behavior. Plenum. Yhdysvallat.
Deci, E. L. & Ryan, R. M. 2017. Self-Determination Theory: Basic Psychological Needs in Motivation, Development, and Wellness. The Guilford Press. Yhdysvallat.
Fredriksson, M., & Saarivirta, T. 2015. Johtaminen eilen ja tänään – johtamisen rooli oppimisen mahdollistajana. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 17(1), 7–20.
Hämäläinen K. (toim.), Blomqvist M. Laitinen-Väähänen S., Parviainen A. & Potinkara P. Valmennusosaamisen käsikirja 2012. Suomen Olympiakomitea. Helsinki. luettavissa: https://docplayer.fi/1302521-Suomalainen-valmennusosaaminen.html. luettu 29.1.2023
Rosari, R. (2019). Leadership definitions applications for lecturers’ leadership development. Journal of Leadership in Organizations. luettu 9.12.2022 luettavissa: https://journal.ugm.ac.id/leadership/article/view/2/pdf
Vasalampi, K. 2017. Itsemääräämisteoria. Teoksessa Salmela-Aro, K. & Nurmi, J-E. (toim.). Mikä meitä liikuttaa? Motivaatiopsykologian perusteet. PS-kustannus. Jyväskylä
