Ihmislähtöinen toimintatapa on suomalaisen urheilukulttuurin arvovalinta

Tilaisuuden juontajan Riikka Smolander-Slotten haastateltavina olivat ensin hankevastaava Henna Tanhuanpää ja Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelman johtaja Antti Paananen sekä verkkoseminaarin toisessa osassa Jalkapallon Pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja ja entinen futsalin maajoukkuepelaaja Panu Autio ja valmentaja-kirjailija ja entinen yhdistetyn pitkäaikainen maajoukkueen päävalmentaja Petter Kukkonen.

Hyvä valmennus on urheilijan auttamista

Nyt vuoden verran toimineen Meidän urheilun yhtenä tärkeänä tavoitteena on auttaa suomalaista valmennus- ja urheilukulttuuria kehittymään aiempaa ihmislähtöisempään ja urheilijakeskeisempään suuntaan. Kehitysprosessi on ensimmäisen toimintavuotensa aikana kerännyt päämääriinsä liittyviä ajatuksia eri tasoilta eri puolilta maata yhteensä noin 1500 urheilutoimijalta. 

- Vuosi oli tosi mielenkiintoinen ja sisälsi ison määrän kohtaamisia, jotka ovat koko prosessimme ytimessä. On todella tärkeää tietää, mitä kentällä puhutaan. Vedimme syksyn aikana näkemyksiä yhteen pyrkiäksemme kiinnittämään ja positiivisesti virittämään eri henkilöitä mukaan yhteiseen kehitykseemme, Tanhuanpää sanoi webinaarin aluksi.

- Urheilun ja valmennuksen halutaan olevan innostavaa, kannustavaa, kehittävää, intohimoista, tavoitteellista, vuorovaikutteista ja urheilijalähtöistä toimintaa. Juuri kuuntelun ja keskustelun merkitystä korostetaan.

Urheilu- ja valmennuskulttuurin keskeisiä vahvuuksia voivat Tanhuanpään mukaan olla yhteistyö ja yhteisöllisyys, joihin seurat ovat usein paras ympäristö. Kun eri toimijat ja organisaatiot jakavat keskenään osaamista, myös toinen tärkeä vahvuus eli ammattimaisuus voi kehittyä.

- Valmentaminen on hieno ja mielestäni maailman paras ammatti. Urheilu tarjoaa mahdollisuuksia kaikille. On huomioitava eri ikäiset ja tasoiset urheilijat, mukaan lukien esimerkiksi paralajien edustajat. 

Myös Antti Paananen alleviivasi verkkoseminaarissa keskustelun ja ylipäätään vuorovaikutuksen isoa merkitystä. Koko yhteiskunnan kannalta on tärkeä asia, miten urheilijoita valmennetaan. On osattava kuunnella heidän näkemyksiään ja mielipiteitään.

- Valmentajien ei tarvitse olla yli-ihmisiä. Hyvä valmennus on urheilijan auttamista, joten olemme aina samassa veneessä. Soudamme ja toimimme hieman eri rooleissa, mutta aina yhteiseen suuntaan, vahvasti lentopallotaustainen Paananen linjasi.

 - Vuorovaikutus saattaa joskus olla vaikeaa, koska olemme kaikki keskenämme erilaisia persoonia. Toimintaympäristö ja -kulttuuri ovat vuorovaikutuksen merkittävimpiä muokkaajia. Asiat eivät lopulta ole niin hankalia, että tietty heterogeenisyys olisi iso haitta. Avoin dialogi on avain kulttuurin muutokseen.

Menestys tarkoittaa Paanasen mukaan paljon muutakin kuin absoluuttisia tuloksia, joten ammattivalmentajalta vaaditaan hyvien ihmissuhteiden luomiseksi urheilutaitojen lisäksi myös pedagogisia kykyjä. Urheilun ja valmennuksen vahvuuksista tulisi hänen mielestään keskustella nykyistä enemmän.

- Voisimme tuoda aktiivisesti esiin, mitä kaikkea hyvää urheilu tuottaa. Kun ilmenee epäkohtia, ei ole syytä piilotella niitä vaan ratkaista ne. Toimintamme sisältää paljon enemmän hyvää kuin huonoa. Toivon urheiluun ja liikuntaan reilusti lisää vahvuuspuhetta. On luotettava itseensä, tunnustettava ja oltava ylpeä, missä on hyvä, Paananen jatkoi.

- Urheilu tuottaa tietoja ja taitoja, jotka ovat tärkeitä kaikkialla yhteiskunnassa. Tarvitsemme tervettä itsetuntoa ja hyvää itseluottamusta. Suomalainen valmennusosaaminen kestää kansainvälisenkin vertailun. Olemme pieni kansakunta, jossa osaaminen on hieman hajautunut, mutta meiltä löytyy todella kovan luokan valmennusammattilaisia.

Henna Tanhuanpää kertoi saamiensa tietojen, näkemysten ja kokemusten perusteella, että suomalaisia pidetään varsin valmentajakeskeisinä – ikään kuin valmentaja tietäisi kaiken ja päättäisi kaikesta. Tästä ajatuksesta halutaan päästä kohti urheilijakeskeisyyttä, joka voisi olla Suomelle iso kilpailuetu.

- Osaamisen on jatkuvasti kehityttävä, jotta voimme tukea urheilijoita vastuullisesti niin sosiaalisesti, heidän kehityksensä kannalta kuin esimerkiksi ympäristön ja antidopingin näkökulmasta. Aina kun kohtaamme ihmisen, on muistettava yleismaailmalliset ihmisoikeudet. Kyse on merkittävistä arvovalinnoista, Tanhuanpää painotti.

Paananen muistutti osuvasti, että aikakausi, jolloin valmentajaa kutsuttiin käskyttäjäksi tai piiskuriksi, on auttamatta jo menneisyyttä. Valmentajan tehtävänä on auttaa urheilijaa löytämään tämän omat voimavarat ja potentiaalin, mikä tarkoittaa tarvittaessa myös erittäin kovaa harjoittelua ja rajojen etsimistä.

- Joskus kannattaa mennä äärimmäisyyksiin, joskin totta kai vastuullisesti ja turvallisesti. Urheilijan hyvä arki on sitä, että hän odottaa malttamattomana pääsevänsä huomenna toistamaan tämän päivän onnistuneen suorituksen. Avainsanoja ovat innostus, hauskuus ja toimiva yhteistyö. 

Luottamusta ja urheilijan sisäisen palon sytyttämistä 

Webinaarin toisen osassa keskustelemassa olivat Panu Autio ja Petter Kukkonen. Keskustelun pääteemana oli hyvä ja menestyvä valmennus.

- Sain pitkältä pelaajauraltani ison määrän monipuolisia valmennuskokemuksia, niin hyviä kuin huonoja. Luottamussuhde syntyy, kun valmentajalla on asiantuntijana pelaajalle aidosti annettavaa pelin peruskysymyksiin liittyviin asioihin, Autio sanoi.

- On ihan oleellista, kuinka valmentaja voittaa pelaajan luottamuksen puolelleen ja kykenee samalla asettumaan tämän kanssa samalle tasolle tai jopa alapuolelle niin, että auktoriteetti ja vaatimustaso säilyvät. Luottamus on aina ytimessä. 

Kukkonen kertoi oman valmennusfilosofiansa muuttuneen vuosien varrella auktoriteettijohtamisesta ihmislähtöisyyteen. Hän kuvaili kohdanneensa urheilijat kaverina, ystävänä ja kummisetänä.

- En tiedä, oliko tämä oikea tapa, mutta ihmisen on oltava aina etusijalla. Nykynuoria ei pysty pakottamaan, vaan heissä on saatava syttymään sisäinen palo. Urheilijan on osattava hahmottaa laajasti omaa toimintaansa. Henkinen kasvu ja maailman ymmärrys kuuluvat kiinteästi urheilijan polkuun, Kukkonen pohti.

- Urheilussa ja valmennuksessa näkyvä yhteiskunnallinen murros alkoi noin 10-15 vuotta sitten. Kohtasin itsekin urheilijana vielä vuosituhannen vaihteen tienoilla aika töykeää käytöstä. Valmentajana sain tukea ihmislähtöisyyteen useista eri keskusteluista ja ”urheilija keskiössä” -ajattelusta.

Kukkonen on kiinnostunut historiasta ja peilannut sitä yhteiskunnallisesta näkökulmasta urheiluun. Inhimillisyys, empaattisuus ja pyrkimys ymmärtää valmennettavien taustoja auttavat paljon. 

Aution mukaan jokaisella on omat raamit siihen, mitä menestys tarkoittaa. Valmentajalla voi olla tärkeä rooli auttaa urheilijaa unelmoimaan ja ruokkia tämän kunnianhimoa. Työn laadun on toki vastattava tavoitteita.   

- Joukkueurheilussa hyvä valmennus elää muutosten aikaa. Eri ihmis-, oppimis- ja urheilukäsitykset voivat poiketa aika paljonkin toisistaan. Joku saattaa nostaa aina joukkueen edun etusijalle ja vierastaa yksilökeskeisyyttä, Autio jatkoi.

 - On ymmärrettävä pelaajien välisen vuorovaikutuksen iso merkitys, sillä jo joukkue itsessään on valtava arvo. Se on aina enemmän kuin osiensa summa, kunhan vuorovaikutus toimii. Miten tätä valmennetaan, miten kohtaamme toisemme, miten voimme vaikuttaa toinen toisiimme? Tässä oleellisia kysymyksiä.

Kukkonen muistutti aiheellisesti, että yksilöurheilussa on valmennuksen kannalta nykyään paljon samaa kuin joukkueurheilussa. Käytetään asiantuntijatiimejä, joissa voi olla jopa viitisentoista jäsentä eri aloilta. Yhteistyö ja yhteispeli ovat kaiken a ja o. 

- Valmennuksen keskiössä on yhteisöllisyyden ja sosiaalisuuden merkitys. Urheilijalla on oltava mahdollisuus epäonnistua ja puhua kipeistäkin asioista. Koska kyse on pitkälti ongelmanratkaisutyöstä, motivaatiota lisää, kun ratkaisuja myös löydetään. Tästä syntyy yhteisiä arvoja ja halua menestyä, Kukkonen sanoi.

- Palautteenanto on etenkin lasten ja nuorten toiminnassa monesti hyvin herkkä asia. Lapsen psyykettä ei saisi yhtään rikkoa, mutta samalla hänelle on tarjottava mahdollisuus menestyä. On vältettävä antamasta liikaa vastuuta ja toimittava sen mukaan, mitä lapsi todella tarvitsee. Avainasioita ovat monipuolisuus, motivaatio ja turvallisuuden tunne. 

Autio korosti hyvän valmentajan osaavan ruokkia urheilijan sisäistä motivaatiota, tuottaa tälle tunnetta oman toiminnan ja menestyksen omistajuudesta. Samalla perusarjesta on voitava nauttia.

- Ihannetilanteessa ainoita motivoivia tekijöitä eivät ole tavoitteet tai tulokset. Prosessista on opittava tykkäämään päivittäin. Tavoitteena on inspiroiva toimintaympäristö, jossa syntyy vahva tunne mahdollisuudesta menestyä. Hyvä valmentaja osaa antaa tähän tarvittavia ärsykkeitä, Autio analysoi. 

- Haluan edistää iloista, intohimoista, menestyvää ja yhteisöllistä urheilua, johon kaikki ovat tervetulleita. Jokaiselle on tarjottava mahdollisuus sekä nauttia että kehittyä huipulle. Jo urheilu sinänsä on itseisarvo.

Meidän urheilu jatkuu konkreettisin toimenpitein ja urheilijoiden osallistamisella

Vuoden 2023 aikana Meidän urheilu menee Tanhuanpään mukaan kohti konkretiaa. Luvassa on ainakin eri toimintaympäristöjen tukemista  jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittämistä. Lisäksi urheilijoita osallistetaan prosessiin eri tavoin. 

- Meidän urheilu -hankkeella on jo uusia suunnitelmia. Tavoitteina on vaikuttaa eri toimintaympäristöihin, löytää ja tunnistaa seuroissa kehitysmahdollisuuksia, lisätä urheilijalähtöisyyttä ja sparrata seuroja eri tasoilla. Avainasemassa ovat myös osaamisen kehittämisen kokonaisuus sekä valmentaja- ja johtajakoulutus, joissa näissäkin haluamme ihmislähtöisyyden toteutuvan.

- Iso oppimisen paikka on ihan konkreettisessa toiminnassa. Seuroista ja akatemioista halutaan oppimisympäristöjä, joissa tuetaan valmentajien ja toimijoiden jatkuvaa kehittymistä. Teetämme nyt 13-19-vuotiaille nuorille kyselyn sekä huippuvaiheen urheilijoille haastattelun SUEKin tutkimuksen ja parin opinnäytetyön tukemana.

- Olemme mukana myös Tähtiseurojen laatukriteereiden uudistamisessa. Eri toimijoita kannustetaan, ja seuroja, jotka ovat jo tehneet hyviä asioita, halutaan nostaa rohkeasti esiin viestinnässä. On hienoa nähdä, mitä kaikkea positiivista urheilu voi tuottaa.

Teksti: Mitri Pakkanen

Katso webinaaritallenne tästä.

Lisätietoja Meidän urheilusta:
www.meidanurheilu.fi