Autonomian tukeminen nuorten urheilijoiden arkivalmennuksessa

Käynnissä oleva valmennuskulttuurin muutos haastaa valmentajia; laji- ja urheiluosaamisen lisäksi valmentajan osaamistarpeisiin kuuluvat niin vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot kuin urheilijan oppimisen tukeminenkin. Nykyisen oppimiskäsityksen mukaan ihminen oppii parhaiten ollessaan motivoitunut toimintaan – tämä koskee myös urheilijoita.  

Sisäisesti motivoitunut urheilija yrittää kovemmin, sitoutuu toimintaan ja valitsee haasteelliset, siis myös kehittävämmät, tehtävät ja näin ollen suoriutuu tehtävistään laadukkaammin. Myönteisten tunnekokemusten onkin osoitettu olevan merkittävä huippu-urheilu uraa ennustava tekijä. On siis täysin loogista, että urheiluvalmennuksessa pyritään urheilijan motivaation tukemiseen. 

Opinnäytetyön tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena olivat nuorten urheilijoiden valmentajat arkivalmennustilanteissa: Mitä autonomiaa tukevia toimia esiintyi ja mikä oli vuorovaikutuksen rooli autonomian tukemisessa? Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena havainnoimalla valmennustilanteita syksyllä 2020. 

Tutkimuksessa nousi esiin aikaisempia tutkimuksia tukevia havaintoja, jotka jaoteltiin kolmeen kategoriaan: 1. urheilijan tietoperustan lisääminen, 2. urheilijan itsetunnon tukeminen ja 3. mahdollisuuksien luominen. Näiden kategorioiden välisiä suhteita analysoitaessa kävi ilmi, että autonomian tukeminen vaatisi näiden kaikkien kolmen elementin esiintymisen valmennustilanteissa. Urheilijan autonomiaa tuettaessa urheilijan tietoperustan lisääminen ja itsetunnon tukeminen olivat toimia, jotka saattoivat kantaa myös aiemmista vuorovaikutustilanteista. Esimerkiksi voimistelija, jota osallistettiin ohjelman muokkaamiseen, oli saanut jos aiemmissa vuorovaikutustilanteissa riittävän tietoperustan sekä itseluottamuksen päätöksen teon tueksi, tarvitsi kuitenkin kyseisessä hetkessä mahdollisuuden osallistua päätöksen tekoon, jotta hänen autonomian tarpeensa siinä täyttyi.  

Tämän myötä syntyi autonomiaa tukevan valmennuksen yhtälö. Kyseinen malli on valmentajille konkreettinen apuväline oman valmennuksen ja valmennustilanteiden reflektointiin ja kehittämiseen.  

Urheiluvalmennuksen lisäksi autonomisen valmennuksen yhtälö on vietävissä johtamis- ja esimiestyöhön tukemaan työntekijöiden itseohjautuvuutta. Malli on otettu käyttöön yritystoiminnassa ja herättänyt kiinnostusta laajalti usealla eri liike-elämän alalla.  

Opinnäyte: ”Teistä se on tietenkin kiinni, tehän siellä urheilette!” Autonomian tukeminen nuorten urheilijoiden arkivalmennuksessa on tehty Haaga-Helian ammattikorkeakoulun Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmaan. Luettavissa kokonaisuudessaan: www.theseus.fi/handle/10024/349488 

Kirjoitus on lyhennelmä 2/2020 Valmentaja -lehdessä julkaistusta artikkelista                           

Teksti: Hanna Lehtilä