Iisalo lopetti pelaajauransa keväällä 2014 ja siirtyi Tapiolan Hongan päävalmentajaksi. Hän oli jo pelaajauransa aikana kerännyt valmennuskokemusta juniorijoukkueista ja vastannut myös parin vuoden ajan Hongan miesten edustusjoukkueen fysiikkavalmennuksesta.

Vuonna 2016 Iisalo siirtyi Saksaan Crailsheim Merlinsin päävalmentajaksi Bundesliigaan. Tavoitteena oli sarjapaikan säilyttäminen, mutta joukkue ei siinä onnistunut. Seura kuitenkin vakuuttui Iisalon valmennustaidoista ja teki hänen kanssaan kahden vuoden jatkosopimuksen. Seuran panostus kannatti, sillä joukkue palasi takaisin pääsarjaan Iisalon johdolla vuonna 2018. Kaudella 2018-2019 Merlins säilytti viimeisenä joukkueena paikkansa Bundesliigassa. Kausi oli tähän mennessä seurahistorian paras. Nyt pikkukaupungin joukkue porskuttaa Bundesliigan kärkijoukossa.

Iisalon aisaparina kolme kautta ollut Vesa Vertio siirtyi viime kesänä Helsinki Seagullsin valmennustiimiin ja apuvalmentajan paikka jäi auki. Apuvalmentajaksi Merlinsiin tuli velipoika Joonas Iisalo, joka toimi Salon Vilppaan päävalmentajana korisliigassa vuodet 2016-2019. Joonas ei isoveljensä rinnalla kalpene, sillä miehen meriitit valmentajana ovat myöskin kovaa luokkaa. Mainittakoon, että Joonas Iisalo on valittu Suomen Valmentajien toukokuun valmentajaksi vuonna 2017.

Nyt yhdessä valmentaessaan veljekset muodostavat huippuvalmennustiimin ja yhteistyö on saumatonta. Hyvän yhteistyön merkitys korostuu etenkin, kun käytössä ovat pienet resurssit. Käytännössä Iisalot muodostavat kahdestaan Merlinsin valmennusosaston, joten molemmilla valmentajilla riittää työnsarkaa. Valmentajaveljekset suhtautuvat koripalloon suurella intohimolla, joka näkyy kaikessa tekemisessä.

Saksaan siirtyminen on vaatinut suomalaisvalmentajalta sopeutumista erilaiseen kulttuuriin. Siellä vallitseva kilpailemisen kulttuuri on ollut suurimpia eroja. Tuomas Iisalo toteaa, että urheilussa puhutaan nykyisin paljon prosesseista, mutta unohdetaan helposti urheilun syvin olemus eli kilpailu.

- Kokemukseni mukaan Suomessa toiminta on prosessiorientoituneempaa, mutta täällä se on hyvin tuloskeskeistä. Tehtäväni on ollut sopeutua, eikä tuoda omia arvoja tänne. Sen kun on hyväksynyt, niin siitä on tullut eteenpäin työntävä voima.

Iisalo haluaa jatkuvasti kehittää itseään, tulla paremmaksi valmentajaksi ja oppia ymmärtämään lajia entistä enemmän. Hän kokee, että viime kauden haasteet loivat pohjan tämän kauden paremmalle menestykselle.

- Haastavimmat tilanteet usein kehittävät eniten. Sen olemme pyrkineet viemään myös käytännön valmennukseen, jossa vaatimustasomme on korkea. Mikäli me emme tarjoa joukkueellemme haasteita, vastustaja tekee sen seuraavassa ottelussa.

Tuore kuukauden valmentaja kertoo nauttivansa valmentajan arjesta ja valmentamisesta Bundesliiga-tasolla. Hänen tavoitteenaan on säilyttää avarakatseisuus ja halu itsensä kehittämiseen.

- Mitä parempi joukkue valmentajalla on käytössä, niin sitä enemmän pystyy puskemaan lajin rajoja ja kehittämään kollektiivista pelaamista. Bundesliigajoukkueet kykenevät pelaamaan koripalloa huomattavasti korkeammalla tasolla kuin alemmissa sarjoissa ja se on tietenkin äärimmäisen motivoivaa.

Valmentajan työ tuo omat haasteensa perheelliselle kolmen lapsen isälle. Iisalo toteaa, että työn ja kodin välisen tasapainoilun kehittäminen on ratkaiseva tekijä, jotta ammatin harjoittaminen on mahdollista.

- Tasapaino on huono sana, koska sitä tässä ammatissa ei ole. Tärkeää on kehittää läsnäoloa, että osaa keskittyä oikeisiin asioihin.

Koripallo on Iisalolle suuri intohimo ja hänellä oli jo nuorena hyvin selkeä ajatus siitä, että hänestä tulee koripallovalmentaja.

- Pidän itseäni koripallonörttinä. En tunne kovin montaa ihmistä, jotka olisivat yhtä kiinnostuneita koripallosta kuin minä. Valmentajan rooli tuntui jo peliuran aikana luonnolliselta valinnalta, kertoo Iisalo, joka teki pelaajana mittavan uran Korisliigassa ja pelasi 57 ottelua Suomen koripallomaajoukkueessa.