Tapio Lattu (vas.) ja Arvi Savolainen. Kuva: Antti Pekkala (Painiliitto)

Vuodesta 2009 saakka Savolaisen valmentajana toiminut Lattu otti iloisesti vastaan Suomen Valmentajien kuukauden valmentaja tittelin.

- Oho, vau! Kiitos, kiitos.

Kansallisen tason painijana tunnettu Lattu siirtyi valmentajaksi myöhemmin oman painiuransa jälkeen. Vuonna 2009 vanha painikaveri Mika Perälä pyysi Lattua Lahden Ahkeran valmennuskuvioihin mukaan.

- Lähdin mukaan, koska tunsin Mikan hyvin ja tiesin, että homma toimii.

Lattu alkoi valmentaa kilparyhmää, jossa mukana oli niin junioreita kuin aikuisiakin. Pohjana valmentamiselle oli 90-luvun alussa käyty 2-tason valmentajakoulutus ja oma painikokemus. Ryhmässä oli mukana tuolloin noin 40-kiloinen hieman hankala pikkupoika Arvi Savolainen. Valmennussuhde on jatkunut siitä saakka ja muuttunut pikkuhiljaa tavoitteellisemmaksi.

Nykyisin Savolainen on Helsingissä ja Lattu Lahdessa. Asuminen eri paikkakunnilla on tuonut omat haasteensa valmentamiseen. Jokapäiväisiä yhteisiä harjoitushetkiä ei tällä hetkellä ole. Valmentajan puheesta aistii sen, kuinka tiivistä yhteistyö on aiemmin ollut.

- Kyllä mä selkeästi kipuilin sitä, että Arvi ei ole paikalla. Lähinnä valmentaminen on nyt ohjelmien tekemistä. Ennen MM- ja EM-kisoja Arvi kävi tekemässä viimeistelytreenit Lahdessa.

Savolaisen lisäksi Latulla on neljä lupaavaa nuorta miestä valmennettavanaan.

- Onneksi sitten oli nämä 16-vuotiaat, joiden kanssa tehtiin viime kesänä todella hyvin töitä. Ne niin sanotusti vähän kuin korvasi sitä Arvin poissaoloa.

Savolainen suuntaa nyt armeijaan ja sen jälkeen tulevaisuuden valmennuskuviot paikkakunnan suhteen ovat vielä auki.

- Sen verran tiedän, että Arvi haluaa tosissaan panostaa urheiluun. Katsotaan sitten missä se harjoittelu on järkevintä. Onko se Helsinki, Pohjanmaa vai Lahti, se täytyy katsoa sitten. Totta kai urheilullekin pitää joku vastapaino keksiä, onko se opiskelua vai mitä se sitten on.

Lattu jatkaa edelleen Savolaisen valmentajana ja toteaakin, että olisi maailman tyhmin teko vetäytyä nyt pois projektista. Savolaisen viimeinen vuosi junioreissa on ohi ja seuraavaksi tavoitteet ovat aikuisten kilpailuissa. Valmentaja näkee, että vuonna 2019 on realistista saavuttaa miesten suomenmestaruus ja sitä kautta edustuspaikka – tähtäimenä vuoden 2020 Tokion olympialaiset.

Valmentajan omana tavoitteena on seuraavaksi suorittaa ammattivalmentajatutkinto. 90-luvulla käydyn 2-tason valmentajakoulutuksen hän kävi päivittämässä tälle vuosikymmenelle viime vuonna. Lattu totesikin, että koulutuksen tasossa oli valtava ero 90-lukuun verrattuna. Vielä toistaiseksi valtionvirkamiehenä toimiva Lattu haluaa panostaa täysillä valmentamiseen.

- En voisi kuvitella tällä hetkellä elämää ilman valmentamista. Se on se kontakti painiin, kun itse ei pysty enää treenaamaan. Nuorena minun eteen on tehty töitä, niin haluan jatkaa sitä samaa perinnettä.