Kähäri vastaa valmennuksen johtamisesta, valmentajakoulutuksesta ja seurayhteistyöstä huippu-urheilupuolella (suunnistus, hiihtosuunnistus ja pyöräsuunnistus).

Suunnistuksen parissa Kähäri on ollut jo 9-vuotiaasta lähtien. Alavudelta Etelä-Pohjanmaalta lähtöisin oleva Kähäri päätyi aikanaan liikunnalle opiskelemaan.

- Liikunnalla opiskellessani aloin hahmottamaan, että haluan tehdä töitä lajin parissa. Valmistuttuani vuonna 1992 tein kahdeksan vuotta töitä suunnistusvalmentajana. Henkilökohtaisten valmennettavien lisäksi toimin oto-valmentajana Suunnistusliiton B-maajoukkueessa ja juniorimaajoukkueessa sekä Hankasalmen suunnistuslukiossa ja Sammon urheilulukiossa. Tampereen Pyrinnön suunnistusjaoston valmennuspäällikkönä olin vuosina 1997–2000.

Suunnistusliitossa Kähäri on työskennellyt valmennus-/huippu-urheilupäällikkönä vuodesta 2000 alkaen lukuun ottamatta vuosia 2017–2019, jolloin hän toimi kolme kautta suunnistuksen päävalmentajana. Tämänhetkistä työtään hän kuvailee pitkälti fasilitoinniksi ja olosuhteiden luomiseksi niin valmentajille kuin urheilijoille. Huippu-urheilupäällikkö ei johda pelkästään toimistolta käsin, vaan jalkautuu aika ajoin maajoukkuetapahtumiin ja koulutuksiin.

- Esimerkiksi arvokisoissa oma rooli vaihtelee laidasta laitaan juoksupojasta kuskaajaksi tai kuvaajaksi. Kun on kiire, niin sammutellaan tarvittaessa tulipaloja.

Oman valmentajataustansa ansiosta Kähärin on helpompi ymmärtää urheilijoiden ja valmentajien tarpeita.

- Olen nähnyt viiden vuosikymmenen aikana lajin kehityksen ja paljon on valmennuksen näkökulmastakin muuttunut. Kun on itse valmentanut, niin aika hyvin ymmärtää huippusuunnistuksen vaatimustasot ja sen, mitä urheilijat ja valmentajat tarvitsevat. Meillä on tällä hetkellä niin osaava valmennustiimi, että välillä tuntuu, ettei itsellä ole siihen mitään annettavaa. Toisaalta uskon, että pienilläkin inputeilla on oma positiivinen merkityksensä ja vaikuttavuutensa, Kähäri sanoo.

Kähärin työpanos menee kuta kuinkin 50 prosenttisesti suunnistukselle. Hiihtosuunnistus ja pyöräsuunnistus vievät toiset 50 prosenttia.

- Meillä on myös tarkkuussuunnistus, mutta se ei ole huippu-urheilun painopistelaji, joten roolini sen suhteen on vähäinen. Pyrin tietysti olemaan kaikkien lajien valmentajien tukena.

Suunnistus, hiihtosuunnistus ja pyöräsuunnistus ovat kaikki menestyksekkäitä lajeja MM-tasolla niin aikuisissa kuin nuorissa. Osaavat ja ammattitaitoiset valmentajat ovat olleet merkittävässä asemassa menestyksen saavuttamiselle. Muun muassa nykyinen suunnistusmaajoukkueen päävalmentaja Thierry Gueorgiou headhuntattiin pestiinsä ensi vuoden MM-kotikisamenestys mielessä.

Suunnistusliitto halusi panostaa valmentajien kouluttamiseen ja hyödynsi saamansa korona-ajan avustuksen uudistamalla 1–3 tasojen koulutukset ja lajianalyysin. Valmennuksen ja valmentajakoulutuksen linja perustuu jatkuvasti päivittyvään valmennusjärjestelmäkuvaukseen ja suunnistuksen lajianalyysiin.

Uudistus on saanut kehuja, mutta Kähärin huolena on se, että koulutusten lähijaksoille ei saada tarpeeksi porukkaa.

- Olemme saaneet paljon positiivista palautetta koulutusmateriaaleista ja sisällöistä. Haasteena on kuitenkin koulutusten voluumit, kun lähijaksokoulutusten vetovoima ja osallistujamäärät eivät ole entisellään eikä kaikkea voi viedä verkkoon. Maailma muuttuu, niin pitää osata reagoida siihen. Haemme totta kai totuttujen toimintamallien rinnalle uusia, jotta saadaan kentälle kaikki oleellinen tieto ja lajianalyysi jalkautettua seuroihin ja valmentajille, pohtii Kähäri.

Kähäri käy aktiivista vuoropuhelua mm. valmentajien, seurojen, akatemioiden ja Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kanssa, jotta valmennustoimintaa pystyttäisiin jatkuvasti kehittämään. Hän on mukana useammassa verkostossa.

- On säännöllisiä Teams-tapaamisia, lähitapahtumia ja sparrausta eri ryhmien kanssa. Pidetään tapahtumia, joissa suunnistusseurat toimivat yhteistyössä liiton koordinoimana. Huippusuunnistusryhmä, jossa on mukana maajoukkuevalmennuksen lisäksi kahdeksan seuran edustajat, kokoontuu kerran kuussa. Näin pystytään pitämään kärkiseurat kartalla maajoukkue- ja akatemiatoiminnasta ja päinvastoin.

Suunnistuksessa on yhteensä 24 Tähtiseuraa, joista Espoon Suunnalla, Helsingin Suunnistajilla ja Tampereen Pyrinnöllä on niin huippu-urheilun, lasten ja nuorten liikunnan kuin aikuisliikunnan Tähtimerkki. Kähäri kokee liiton ja seurojen yhteistyön tärkeänä, jotta saadaan laadukasta toimintaa urheilijoille. Huippu-urheilupäällikkö on ollut myös tyytyväinen Suomen Olympiakomitean antamaan tukeen.

- Suunnistusliitolle Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön rooli on ollut merkittävä niin valmentajapalkkausten, asiantuntijoiden rekrytoinnin kuin urheilijoiden suoran tuen näkökulmasta. Työskentely huippu-urheiluyksilön kanssa on ollut mutkatonta ja olemme olleet tyytyväisiä saamaamme sparriin ja tukeen. Olen luonnollisesti seurannut niin julkisuudessa kuin urheilujärjestöjen keskuudessa käytyä keskustelua huippu-urheilun tilasta. Henkilökohtaisesti turbulenttisessa nykytilanteessa on huolettanut eniten valmentajuuden arvostus ja nuorten olympiavalmentajien sopimustilanne eri lajeissa ja akatemioissa. Kun tukipäätökset tulevat joulukuussa ja valmentajasopimukset ovat katkolla vuodenvaihteessa ei tilanne ole millään muotoa optimaalinen. Näiltä osin tukiprosessia soisi jatkossa uudistettavan.