Kuukauden valmentaja
Helmikuun valmentaja: Kari Hokka
13.3.2024
Helmikuun Kuukauden valmentajaksi valitsimme pitkään lasten ja nuorten valmennuksessa toimineen Kari Hokan. Hokka on valmentanut useissa eri lajeissa, etenkin purjehduksessa.
Koko ikänsä urheillut Hokka tunnustaa osaavansa ainakin kahtakymmentä eri lajia, muttei omien sanojensa mukaan ”ole oikein hyvä missään”. Hän on toiminut valmentajana purjehduksessa, suunnistuksessa, tenniksessä ja salibandyssa. Purjehduksessa hänen valmennettaviaan on edennyt maajoukkueeseen asti.
Valmennuspolulle hän lähti omien lasten harrastusten kautta.
- Meillä suunnistus on ollut perheessä yhteisenä harrastuksena. Olen aina sanonut, että meillä saa harrastaa mitä tahansa, mutta suunnistaa pitää. Suunnistukseen tarvittiin ohjaajia ja sitä kautta lähdin mukaan valmennuskuvioihin.
Hokka kertoo, että hieman myöhemmin mukaan tuli purjehdus, josta varsinainen valmennusinto heräsi kunnolla. Koko ikänsä vesillä ollut ja itsekin köliveneillä kilpaa purjehtinut Hokka huomasi, että yhteinen tekeminen ja etenkin lasten ja nuorten valmentaminen on mahtavaa. Hokan valmentamassa purjehdusryhmässä ikähaarukka oli 7-vuotiaasta 16-vuotiaaseen.
- Huomasin, että lasten ja nuorten kanssa viihtyy ja valmentaminen on tosi nastaa puuhaa. On hienoa nähdä se kasvu ja kehitys. Ei pelkästään urheilijana vaan myös ihmisenä.
Valmennus vei toden teolla mennessään ja mies kävikin kaikki mahdolliset purjehduksen ohjaaja- ja valmennuskurssit sekä luki itsensä ammattivalmentajaksi.
- Parhaimpina kesinä käytin valmennukseen aikaa 600 tuntia. Meillä oli tiivis ryhmä ja jokainen huolehti toinen toisistaan. Vanhemmat purjehtijat toimivat esimerkkinä ja auttoivat nuorempia. Harrastustoiminnassa oppii toisten auttamista, vastuullisuutta ja paljon muutakin. Urheilu on vain se tekeminen, joka syntyy sivussa.
Lennonopettajana toimiva Hokka toteaa, että lennon opettaminen on hyvin samankaltaista kuin valmentaminen.
- Se on yksilön taitojen kehittämistä ja tärkeintä on luoda hyvä kehittymis- ja oppimisilmapiiri. Ilo, innostus, intohimo ja koettu pätevyys. Jos ei ole kivaa tulla treeneihin, niin mitä me sitten tehdään?
Lasten ja nuorten valmennuksessa Hokka perään kuuluttaa turvallisen ympäristön merkitystä, jonka luomisessa valmentajalla on suuri vastuu.
- Kannustetaan ja innostetaan. Valmentajan tehtävä on auttaa urheilijaa kehittymään. Toimimisen pitää olla rehtiä ja johdonmukaista.
Hokka puoltaa monipuolista harrastamista ja harmittelee nykyistä suuntaa, kun yhä useammassa lajissa mennään lasten ja nuorten osalta siihen, että vain yhtä lajia ehtii harrastaa. Seurojen ja valmentajien tulisi ymmärtää, että juniorin pitäisi olla keskiössä eikä toisinpäin.
- Ollaan menty vikasuuntaan, kun kilpaillaan junnuista, se kuulostaa hullulta. Kilpailullisuuden takia ei pitäisi nostaa treenimääriä. Se tiputtaa harrastajia pois, jos vaaditaan liikaa liian aikaisin. Valitettavasti pihapelien aika on ohi ja vastuu monipuolisesta liikkumisesta on yhä enemmän seuroilla, valmentajilla ja ohjaajilla. Varsinkin lasten ja nuorten valmentajan pitää ymmärtää, että elämässä täytyy olla muutakin.
Tällä hetkellä aktiivisesti lasten ja nuorten valmennuksesta puhuva, muutama vuosi takaperin itse valmennuksen lopettanut, Hokka, muistelee lämmöllä valmennusaikoja.
- Oli paljon superhienoja hetkiä. Ei tarvinnut koskaan korottaa ääntä valmennettaville. Olen nauttinut ja ylpeänä katsonut sitä lasten ja nuorten kasvua. Välillä, kun ei merellä tuullut harjoiteltiin ”bäkkäreitä” (takaperin voltti veteen) veneen laidalta tai mentiin makkaran paistoon, nauraa Hokka.
Hokka muistaa erityisen hyvin myös kilpailutilanteen, jossa entinen valmennettava ILCA 7-luokan EM-kultaa helmikuussa voittanut purjehtija Valtteri Uusitalo voitti ensimmäisen kilpailunsa juniorina.
- Olimme NJK:lla kadettikisassa, jossa veneluokkina oli hieman nopeampi Zoom8 ja optimistijolla. Valtteri purjehti ykkösenä optarilla ja oli aivan zoomien kannassa. Zoomeilla oli hieman eri rata kuin opteilla, mutta Valtteri ei muistanut tätä, vaan jatkoi ylämerkiltä zoomien perään. Purjehduskilpailussa valmentaja ei saa antaa ohjeita radalla, mutta tässä tilanteessa huusin ”inner loop” ja Valtteri kääntyi oikealle radalle. Nostin käden ylös virheen merkiksi, jolloin viereisen veneen huoltaja totesi ”inte lokki” hänenkin mielestään. Valtteri voitti.