34-vuotias Eetu Karvonen on entinen huippu-uimari, jonka hallussa on edelleen 50 metrin rintauinnin Suomen ennätys. Karvosen urheilu-ura päättyi vuonna 2014. Suhteellisen nuoresta iästään huolimatta hänen valmennuskokemuksensa on yli 15 vuoden ajalta niin yksilövalmennuksesta kuin ryhmävalmennuksista. Karvonen aloitti valmennustyöt jo 18-vuotiaana oman uransa ohessa KooVee:ssa, aluksi lasten ja myöhemmin ikäkausiuimareiden valmennuksella. Suomen lisäksi hän on valmentanut myös USA:ssa ja toiminut Arabiemiirikuntien maajoukkuekoutsina.

Aktiiviaikanaan Karvonen suoritti uintivalmentaja Marko Malvelan suosituksesta Suomen Valmentajien Urheilijasta Valmentajaksi -muuntokoulutuksen. Laajemmat valmennuksen opintonsa Karvonen on suorittanut USA:ssa. Hänellä on rapakon takaa urheilufysiologian kandin sekä psykologian maisterin tutkinnot, joten hänen teoreettinenkin valmennusosaamisensa on erittäin laaja-alaista. Hän kirjoittaa paraikaa väitöskirjaa Grand Canyonin yliopistoon aiheesta Huippu-urheilijoiden kokemukset motivaation ja peräänantamattomuuden kehityksestä. Tutkimus on vielä kesken ja odottaa yliopiston hyväksymistä.

Valmennusta Karvonen tekee yrittäjänä. Porin Uimaseurassa hänellä on päävalmentajan pesti ja viime vuonna valmennettavia oli noin 20, suurin osa junnuja ja ikäkausiuimareita. Heidän joukossaan Karvonen valmentaa henkilökohtaisesti 7-8 uimaria, joista kansainvälisellä tasolla on neljä - kirkkaimpana tähtenä Mattsson.

Karvosen ja Mattssonin yhteistyö alkoi vuodenvaihteessa 2016–2017. Alkuun saatettiin raiteilleen valmennettavan sairaudet ja sovitettiin harjoittelu sellaiseksi, että se oli tasapainossa perheelliselle. Matssonilla oli tuolloin kotona vaimo ja pieni lapsi.

- Suomessa ilmapiiri on se, että jos menestystä ei joka vuosi tule, usko loppuu. Matin resilienssi on kuitenkin osoittanut, että loputon yritys ja usko, että aina voi nousta ja saavuttaa, on nyt tuottanut tulosta. Kehitys ei lakkaa, kunhan löytyvät oikeanlaiset metodit ja oikea hetki. Matin arvokisamitalien välillä on kahdeksan vuotta – ei ole muita vastaavia kansainvälisellä tasolla, huomauttaa Karvonen ylpeänä valmennettavansa saavutuksesta.

Karvonen on valmentaja, joka tekee urheilijalähtöistä valmennusta. Se perustuu tutkittuun tietoon, vankkaan kokemukseen sekä urheilijan huomioimiseen yksilönä. Hän näkee, että suomalaiset ovat yksilön valmennuksessa jopa jossain määrin edelläkävijöitä.

- Jenkeissä tehtiin ryhmätreenejä, joissa saattoi olla 40 uimaria ja jos et pysynyt treenissä mukana, niin et sitten pysynyt. Uinnissa on maailmalla suuri noste ja oikean mallin etsiminen on vaikeaa. Taso nousee vuosi vuodelta. Ei ole ollut mitään varsinaista Maailman cup -kisasysteemiä, jossa uimarit pääsisivät mittaamaan kehittymistään kansainvälisesti vaan arvokisat ovat olleet ainoa mahdollisuus vertailuun.

Karvonen – Mattsson -kaksikko yrittää kehittää koko ajan uusia menetelmiä, joiden avulla voisi tapahtua kehitystä. Talvella 2018 he muuttivat valmennusta siten, että lajitreenejä oli vain kerran päivässä.

Muutoksen seurauksena kehitystä eteenpäin tapahtui erityisesti fysiikassa. Kehitys onkin Karvosen mukaan oleellista valmennuksessa ja hän uskoo vakaasti siihen, että treeneissä tulee olla selkeä seurattava malli, joka perustuu mitattaviin parametreihin yhdistettynä yksilöllisyyteen. Matin valmennuksesta puhuttaessa Karvonen intoutuu kertomaan tehdyistä oivalluksista.

- Uusien tapojen vakiinnuttaminen kestää kauan. Esimerkiksi yksi maksimiharjoitus per viikko ja seuraava vasta sitten, kun palautuminen on täydellistä. Voimaominaisuuksien kohdalla pitkä tauko vain kasvatti voimia. Kuulostaa helpolta, mutta kehitys on oleellista. Pitää myös asettaa itsensä alttiiksi. Silloin voi myös epäonnistua, mutta kun tarpeeksi kauan etsii, löytää oikean tavan. Tänä vuonna olemme löytäneet sen Matin kanssa aika hyvin.

Karvonen sanoo, että tästä vuodesta on opittu paljon. Tulevaisuudessa pitää ottaa vielä selkeämmin tosi kovia jaksoja ja kevyempiä jaksoja, jotta valmennettava pysyy terveenä ja kehittymistä tapahtuu.  Aikuisten valmentamisessa kehitystä ei tapahdu, ellei harjoittelu ole todella kovaa silloin kun tehdään kovaa. Karvosen mukaan palautumisaika pitää kuitenkin huomioida.

Valmentajapersoonaansa Karvonen kuvaa analyyttiseksi ja humanistiseksi - sellaiseksi, joka pyrkii kehittämään ihmistä.

- Numerot kertovat, mihin ollaan menossa ja paras palaute löytyy, kun kysyy valmennettavalta, miten hänellä menee. Aina säilyy ego hyvin alhaalla, kun kaikilla valmennettavilla ei mene vielä hyvin. Olympialaiset on hienoa, mutta urheilijan sisäisen motivaation ja oman lajin kehittäminen on se mukavin asia. Olympiapronssi on hieno menestys, mutta aina kuitenkin kiinnostaa, miten päästäisiin vieläkin kovempaa ja miten saisi kultaa, sanoo haastattelun lopuksi jenkkilehdistöltä lempinimen ”Beast from the East” saanut Eetu Karvonen.