Nummelan innostus kestävyysjuoksua ja yleisurheilua kohtaan heräsi 70-luvulla Lasse Virenin juoksumenestyksen myötä. Tie huippu-urheilun tutkijaksi alkoi jo lukiossa, kun päätös opiskeluiden aloittamisesta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan valmennukseen suuntautuvalla linjalla syntyi.

- Unelmani oli päästä työskentelemään huippu-urheilun parissa samalla tutkimusta tehden. Opintojeni päätyttyä aloitin työt vasta perustetussa KIHU:ssa.

Valmennuksen pariin Nummela siirtyi oman juoksu-uran päätyttyä 80-luvulla. Pitkäjänteiseen työhön perustuvan kestävyysjuoksuvalmennuksen perustat luodaan Nummelan mukaan jo varhaisessa vaiheessa.

- Monipuolinen liikunta lapsuudessa on kaiken perustana. Kestävyysjuoksuvalmennus aloitetaan tyypillisesti urheilijan ollessa 14-vuotias. Itse kestävyysharjoittelu on yksinkertaista. Haastavinta valmentamisessa on vammojen ennaltaehkäisy ja kuormituksen seuranta.

Kestävyysurheilu on muuttunut Nummelan uran aikana erityisesti teknologian kehittymisen seurauksena. Laitekehittely on mahdollistanut erilaisten mittauslaitteiden käyttöönoton harjoitusten seurannan ja suunnittelun tueksi.

- Harjoitteluun itsessään on tullut pieniä muutoksia. Viimeisen viiden vuoden aikana Ingebrigtsenien, Raitasen ja ruotsalaisten kestävyysjuoksijoiden suosima tupla-vk-harjoittelu on lisääntynyt. Kun huippu-urheilijat tekevät jotain uudella tavalla, kopioidaan mallia herkästi.

Kun tekee työtä huippu-urheilua tutkivan tieteen parissa, pääsee saatavilla olevaa tietoa hyödyntämään soveltuvilta osin omassa valmennuksessa. Myös Nummela on ottanut valmennusryhmänsä kanssa huippujuoksijoiden suosiman harjoitustavan osaksi säännöllistä viikkorytmiään ja tapa on tuottanut tulosta.

- Urheilijalla pitäisi vuositasolla tulla kehitystä kaksi prosenttia. Ellei siihen päästä, on tarkasteltava syitä ja korjattava asioita.

Analyyttisenä tunnettu valmentaja luottaa dataan ja faktaan tiedemiehen lailla. Ohjelmointiin liittyvät päätökset tehdään tulosten analysoinnin pohjalta. Pitkän uran aikana kehittynyt teknologia on luonut lisää mahdollisuuksia erityisesti kuormituksen hallinnan ja palautumisen seurantaan.

- Kokonaiskuormituksen kontrollointi on valmentajan tärkeä tehtävä. Pidän harjoituksista tarkkaa Exceliä, jota täytämme yhdessä urheilijoiden kanssa. Urheilijan kuormituksen seurannan tärkein mittari on urheilijan oma tuntemus ja sen seuranta. Trendien tarkastelu on tärkeää myös vammojen ennaltaehkäisyn kannalta.

Suorituskykyä Nummela seuraa urheilijoidensa kanssa esimerkiksi ympärivuotisesi tehtävien tasotestien, samantyylisten harjoitusten suoritusaikojen tai laktaattien mittauksen avulla. Myös erilaisia apuvälineitä käytetään, niihin kuitenkaan sokeana luottamatta.

Rauhalliseksi itseään kuvailevan Nummelan puheesta välittyy arvostus urheilijoitaan kohtaan. Edellytykset huipulle pääsemiseen rakennetaan jokaiselle valmennukseen tulevalle yksilöllisesti.

- Monet urheilijat tulevat valmennukseeni nuorina, eikä vielä silloin ole varmaa, kehittyvätkö he huippu-urheilijoiksi. Siitä huolimatta rakennamme valmennusohjelmat ja vuosisuunnitelmat siten, että voimme kasvattaa huippu-urheilijoita pitkällä tähtäimellä. Myöhemmin urheilijat tekevät omat päätöksensä siitä, kuinka pitkään urheilua haluavat jatkaa.

Nummelan mukaan motivaatio urheiluun lähtee urheilijasta itsestään. Kehittyminen vuodesta toiseen ja pääsy kansainväliselle tasolle ruokkii motivaatiota.

- Motivaation ylläpitämiseksi pitkällä aikavälillä näen tärkeänä, että urheilija pääsee tasolle, jossa urheilua voi tehdä täyspäiväisesti. Tukijoita on oltava niin paljon, ettei urheilun ohella tarvitse tehdä muita töitä. Myös ryhmän merkitys ja yhteisharjoittelu ovat keskeisiä motivaation ylläpitäjiä ja harjoituksia piristäviä tekijöitä. Valmentajalla sen sijaan on paremmat mahdollisuudet pilata kuin parantaa urheilijan motivaatiota.

Nummela on saanut inspiraatiota valmennustyöhönsä keskusteluista nykyisten kollegoiden ja kestävyysvalmentajien kanssa, joiden tekemää työtä hän pitää arvossaan. Myös oma valmentaja ja tutkimustöiden ohjaaja ovat olleet merkittävissä rooleissa valmentajan uran varrella.

- Omalta valmentajaltani Jukka Viitaselta, joka valitettavasti poistui keskuudestamme muutama vuosi sitten, ammensin perustan valmentajuudelleni. Myös gradu- ja väitöskirjaohjaajani Heikki Rusko on ollut merkittävä henkilö urani varrella. Hän tutkii valmennusta käytännönläheisesti kuten minäkin.

Menestyksekäs yhteistyö Eemil Helanderin kanssa

Nykyinen yhdeksän urheilijan valmennusryhmä alkoi kasaantua vuonna 2013. Eemil Helanderin kanssa hyvin sujunut yhteistyö alkoi tammikuussa 2015.

- Huomasin nopeasti, että Eemil on säntillinen urheilija ja hänen tavoitteellisuutensa tuli hyvin esille. Näin, että poika haluaa edetä pitkälle.

Eemil hiihti kilpaa vielä vuoteen 2021 asti. Harjoittelussa keskityttiin talvisin täysipainotteiseen hiihtoharjoitteluun ja kesäisin kestävyysjuoksuun. Siirtymä hiihdosta ratajuoksuun oli jaloille kova rasitus, jonka takia tehoharjoittelua tehtiin talvisin myös juosten.

- Hiihtohan on kestävyysurheilua kuten juokseminen eli valmennuksessa mentiin samalla periaatteella. Hiihtotekniikan Eemil oli oppinut itse, eikä sen suhteen ollut korjattavia asioita. Eemil käytti hiihdossa enemmän jalkoja kuin käsiä, sillä ylävartalon voimaharjoittelua ei juurikaan tehty.

Hiihdon jäätyä pois kuvioista muutama vuosi sitten, muuttuivat niin urheilijan arki kuin harjoitusohjelmatkin. Juoksupohjia alettiin keräämään enemmän ja korkean paikan harjoitusleirien määrä kasvoi. Eemil on vuosien varrella oppinut seuraamaan harjoitteluaan. Leireillä, joissa Nummela ei ole viime aikoina päässyt kulkemaan mukana, Eemil on vastannut harjoittelustaan valmentajan ohjelmien mukaisesti.

- Suomalainen kestävyysjuoksu on nousujohteessa. Huippuja on entistä enemmän ja kärjen taso on noussut. Harrastajamäärät ovat kuitenkin edelleen pienet, eikä kohenemisen merkkejä näy. Merkittävää kuitenkin on, että pienestäkin määrästä urheilijoita pystytään nostamaan juoksijoita huipputasolle. Sen parissa haluan tehdä töitä.