Mikkonen on itse kilpaillut taekwondon kansainvälisellä huipulla. Reilut 20 vuotta Espanjassa asunut Mikkonen aloitti taekwondon 6-vuotiaana ja täysi-ikäisenä hänestä tuli ammattiurheilija. Hän edusti Suomea kaksissa olympiakisoissa, Lontoossa vuonna 2012 ja Riossa 2016.Vuonna 2021 moninkertainen Suomen mestari, nelinkertainen Pohjoismaiden mestari ja EM-pronssimitalisti päätti kilpauransa Tokion olympiakarsintoihin.

Aktiiviurallaan Mikkonen harjoitteli Hankuk-salilla Madridissa Jesus Ramalin valmennuksessa. Uransa loppupuolella hiljalleen valmennustehtävien pariin siirtynyt Mikkonen on jatkanut valmentamista Madridissa. Urheilu-uran päätyttyä Mikkonen siirtyi valmentamaan täyspäiväisesti.

Mikkonen kokee, että siirtymä urheilijasta valmentajaksi oli luonteva. Urheilu-uransa aikana hän oli seurassaan esikuva nuorille urheilijoille.

- Minulle oli luonteva vaihtoehto jatkaa seurassani valmentajana. Suurin osa joukkueeni urheilijoista oli vielä melko nuoria (15–18-vuotiaita) ja näin heidän kasvavan. Olin ollut mukana koko heidän matkansa ajan ja he katsoivat minua ylöspäin.

Mikkonen oli ollut pitkään urheilijana osana ”tiimiään”. Siinä roolissa hän oli tavallaan johtavassa asemassa. Valmentajan roolissa hän oli uudessa tilanteessa, eikä hän ollut enää aivan varma asemastaan ja siitä, mitä hän pystyy antamaan joukkueelleen. Sen vuoksi ensimmäinen vuosi pelkästään valmentajan asemassa oli hänelle henkisesti vaikea.

- Vasta, kun sain psyykkisen valmennuksen maisteritutkintoni valmiiksi, löysin "oman juttuni". Pystyin hyödyntämään kokemukseni urheilijana tullakseni paremmaksi valmentajaksi. Sen sijaan, että olisin keskittynyt vain teknisiin taktisiin puoliin, keskityin myös henkisiin puoliin.

Mikkosen kiinnostus valmentamista kohtaan syntyi vuoden 2012 olympialaisissa Lontoossa.

- Olympialaisissa seinille oli kaikkialle kirjoitettu motto, joka sanoi: INSPIRE A GENERATION (vapaa suomennos: Innosta seuraavaa sukupolvea). Tämä lause jäi mieleeni, ja siitä lähtien siitä tuli yksi tavoitteistani. Olin hyvin tietoinen siitä, että olin esikuva monille lapsille niin Suomessa kuin seurassani Espanjassa, joten vaikka olin vielä urheilija, aloin pitämään seminaareja Jesus Ramalin kanssa Suomessa. Toimin myös seurassani apuvalmentajana lasten valmennuksessa.

Mikkonen oli valmentanut seuransa urheilijoita kansainvälisissä avoimissa turnauksissa, mutta ensimmäinen kerta valmentajana maajoukkueiden virallisessa tapahtumassa oli vuoden 2019 kadettien EM-kisoissa, joissa Mikkonen valmensi Unkaria edustavia Viviana ja Luana Martonia. Mikkosen valmennusura sai heti hienon alun, sillä Viviana voitti EM-kultaa. Tämän jälkeen Mikkosen valmennusura on jatkunut menestyksekkäästi, sillä Luana voitti upeasti MM-kultaa vuonna 2023.

Mikkonen on saanut kasvaa valmentajana motivoivassa ympäristössä ja kehuu valmentajakollegaansa Jesusta, joka toimii päävalmentajana yksityisessä Hankuk International School taekwondo -keskuksessa.

- Uskon, että Jesuksen intohimo on tarttuvaa. Meillä on tiiminä erittäin kunnianhimoiset tavoitteet. Suurin tavoitteemme on tulla maailman parhaaksi seuraksi. Olemme oikealla polulla ja lähempänä unelman toteutumista. Se motivoi meitä jatkamaan. Toinen motivoiva tekijä on nähdä urheilijoiden kasvu yksilöinä, jotta heistä voi tulla esikuvia seuraaville sukupolville.

Mikkonen kuvaa, että hänelle valmentajana olemisessa ja urheilijana olemisessa on valtava ero. Hän on myös vuosien aikana oppinut arvostamaan omia saavutuksiaan urheilijana.

- Urheilijana en pystynyt hallitsemaan tunteitani tai hermojani. Minulla ei ollut roolimallia tai ketään, joka olisi opettanut minua kokemuksellaan. Sanon aina, että olen kateellinen urheilijoillemme, koska meillä on nyt niin paljon kokemusta ja tietoa, mitä ei vielä ollut silloin, kun itse olin urheilija, mutta se on tehnyt minusta valmentajan, joka olen nyt. Olen oppinut arvostamaan omia saavutuksiani urheilijana, vaikka silloin tuntui, etten saavuttanut omia odotuksiani. Osaan nyt arvostaa kaikkea mitä tein ja niiden monien ihmisten työtä eteeni, jotka auttoivat minua. Olen kiitollinen matkastani ja niin ylpeä siitä, mitä urheilijamme nyt saavuttavat.

Mikkosen mielestä valmentamisessa parasta on se, että voi auttaa urheilijoita kasvamaan paremmiksi urheilijoiksi ja ihmisiksi, sekä auttaa heitä saavuttamaan tavoitteensa. Mikkosen omat tavoitteet ovat selkeät.

- Tavoitteeni valmentajana ovat melko yksinkertaiset: jatkaa oppimista, jatkaa kasvua ja jatkaa tämän matkan tutkimista avoimin mielin toimien aina urheilijoideni parhaaksi kaikkeni antaen. Nauttia matkasta ja tulla parhaaksi mahdolliseksi versioksi itsestäni.

Mikkonen on nimetty World Taekwondon valmentajakomiteaan ja valittu Kansainvälisen Olympiakomitean Women in Sport High Performance (WISH) -ohjelmaan.

Lue Taekwondoliiton juttu Mikkosesta: Paineet katosivat harteilta