McKenzie oli aktiiviurallaan olympiatason purjehtija, jonka paras saavutus on 1996 olympialaisten Finnjolla luokan 6. sija. Hän asuu nykyään Ranskassa. Suomessa lähes kaikilla maajoukkuepurjehtijoilla on ulkomainen lajivalmentaja, mutta suomalainen fysiikkavalmentaja. Tämä tuo omia haasteita valmennusyhteistyöhön, kun urheilijan valmennuksesta vastaavat henkilöt asuvat eri puolilla maailmaa. McKenzien vastuulla on lajitaitojen ja taktisen osaamisen kehittäminen. Piispan vastuulla on puolestaan ollut fysiikkaharjoittelun kokonaisuus sekä myös harjoittelun rytmittäminen.

Paul McKenzie on erittäin kokenut valmentaja, joka on valmentanut Muhosta koko hänen Finnjolla kautensa ajan. Piispan mukaan yhteistyö McKenzien kanssa on alusta lähtien sujunut hyvin.

- Leirien ja kisojen jälkeen McKenzieltä tulee palautetta ja ehdotuksia mihin asioihin fysiikkaharjoittelussa hän toivoo meidän keskittyvän seuraavilla harjoitusjaksoilla kotimaassa. Tämän jälkeen käymme asiat läpi yhdessä Oskarin kanssa ja sen jälkeen tehdään harjoitussuunnitelma. Yhteistyön ja dialogin pitää toimia hyvin, jotta tuloksia ja kehitystä tapahtuu. Tärkeää on myös, että urheilija pysyy terveenä, kuten Oskari on minun aikanani koko ajan pysynytkin, kertoo Piispa yhteistyöstä.

Erik Piispa on kokenut osaaja, joka on huolehtinut monen eri lajin urheilijoiden fysiikkavalmennuksesta. Piispa on auttanut muiden muassa jo kilpailu-uransa päättänyttä purjehtijaa ja valmentajaksi ryhtynyttä Tapio Nirkkoa sekä tennisammattilaista Harri Heliövaaraa. Oskari Muhonen siirtyi Piispan valmennukseen keväällä 2019 Piispan aloittaessa Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia URHEAssa fysiikkavalmentajana ja fysiikkavalmennuksen kehittäjänä.

Piispan mukaan purjehduksen fysiikkavalmennuksessa on omia spesifejä haasteita. Yksi haasteista on sään vaihtelut, jotka korostuvat erityisesti leiriolosuhteissa. Purjehtijat leireilevät usein pitkiäkin jaksoja ulkomailla. Tällöin fysiikkaharjoittelun tarkkaa rytmitystä on usein haasteellista tehdä etukäteen. Karkea suunnitelma toki onnistuu. Kovassa tuulessa tehty lajiharjoitus kuormittaa urheilijaa eri tavoin kuin kevyellä tuulella tehty. Tämä vaikuttaa siihen, miten kuormittava harjoitus on järkevä tehdä toisena harjoituksena ”kuivalla maalla” esimerkiksi punttisalilla. 

- Oskarin tapauksessa hän tekee itse siinä kohtaa päätöksen, koska tietää parhaiten sen hetkisen olotilan kehossaan. Tarvittaessa hän kysyy mielipidettäni. Oskarin ollessa Suomessa harjoittelun muutoksiin voidaan reagoida helpommin. Silloin hän toteuttaa kestävyysharjoitukset itsenäisesti, laaditun suunnitelman mukaan, mutta voimaharjoitukset teemme yhdessä, kertoo Piispa.

Finnjolla on isoin yksinpurjehduksen vene, jossa purjehtijan optimipituus on 185 cm:stä ylöspäin ja paino 95-100 kg. Oskari on huippupurjehtijoista lyhyemmästä ja kevyemmästä päästä, joten fyysisiä mittoja on osittain korvattava voimalla. Kevyellä tuulella Oskari on vahvoilla verrattuna painavampiin ja kookkaimpiin kanssakilpailijoihinsa nähden.

- Oskari on älykäs ja analyyttinen urheilija, jota on ilo valmentaa. Yhteistyömme aikana hänen voimatasonsa on saatu hyvin nousemaan ja kehitystä on tapahtunut myös kestävyysominaisuuksissa. Purjehduksen päävalmentajan Joakim Wileniuksen mukaan Oskari on nykyään motivoidumpi harjoittelusta, harjoitteluun on tullut lisää kurinalaisuutta ja ajatusta siitä, mitä tehdään ja miksi. Nyt meneillään olevien EM-kisojen tulos kertoo meille sen, mikä Oskarin todellinen taso tällä hetkellä on, painottaa Piispa lopuksi.